Vko 52 Joululoma

Ansaittu joululoma koittaa ensi viikolla. Sen jälkeen saakin mietiskellä menneen kauden tuloksia ja tulevan kauden haasteita.

Vko 51 Tottista ja hoitoa

Tiistaina hallilla Urhon kanssa. Hyvää seuraamista, jäävät oli nopeita ja paikkamakuussakin pysyttiin hyvin. Vähän selkeästi aiheutti jännitystä riiseni uroksen raskas hengitys, jota Urho kuunteli. Teki kuitenkin hommansa hyvin ja innoissaan,

Keskiviikkona käytiin Caritalla. Iitun etupää oli nyt hyvässä kunnossa eli siihen ainakin auttoi, kun ei olla palloa heitelty. On jäänyt äkkijarrutukset vähemmälle. Takapäässä sen sijaan oli edelleen jumia ja jänniä hermotuksia. Joko neidin liikkuminen aiheuttaa tämän tai sitten siellä alkaa olla jo jotain rappeutumaa, joka ei kuvissa näkynyt reilu vuosi sitten. Seuraillaan tilannetta. Reagoi kyllä hyvin aina hoitoon.

Urhon selkä oli nyt hyvässä kunnossa. Agitreenithän on nyt jääneet vähemmäksi, joten voisi kuvitella sen vaikuttavan? Ainut mikä löytyi oli jumi rintarangassa ja se on oletettavasti seurausta törmäyksestä. Tuli mieleen, että Urhohan törmäsi verkkoaitaan lenkillä jokunen viikko sitten. Johtuisiko siitä?

Vko 50 Aksaa

Tämän viikon ohjatut treenit olivat torstaina. Aksaa siis Urholle luvassa. Aloitettiin alastulotreenillä 6f okseri (30/35) 9f hyppy (35). Urho hyppäsi innokkaasti ja alastulot oli pehmeät. Toisessa treenissä hyppy (50-65) okseri (65/65). Urho hyppäsi nytkin hyvin ja paransi suoritusta vielä korkeammilla hypyillä. Ratatreenissä Urho veti taas onnessaan ja vauhdilla. Kepit hienosti ja kontaktitkin toimi.

Muuten ollaan vaan lenkkeilty paljon ja opeteltu uusia temppuja. Iitu on niin onnellinen, kun saa vähänkin tehdä jotain kivaa.

Vko 49 Vähän tottista

Perjantaina ajeltiin Lohjalle Suskin tottiksiin, mutta Suski  ei sitten päässytkään itse tulemaan paikalle. Otettiin porukalla keskenämme häiriötreeniä. Ensin ilmottautumisia Hepun ja Viivin kanssa, jotka meni hyvin. Sitten seuraamista ja paikkamakuuta. Kerran Urho nousi makuulta ja vein sen vaan tyynesti takaisin. Tämän jälkeen makoili nätisti. Luoksetulo otettiin pitkältä matkalta ja se oli hieno.

Vko 48 Yksi on laumasta poissa...

Maanantaina tein viimeisen päätöksen Eliaksen suhteen ja sainkin ajan samaiselle illalle. Elias meidän vanha herra pääsi kivuistaan eroon ja vihreämmille metsästysmaille. Vuosi sitten alkoi omituinen oireilu ja vikaa etsittiin vaikka millä tavalla. Mitään ihmeellistä ei löytynyt, ei labra tuloksista eikä röntgenistä. Helpotusta saatiin kevyellä ruokavaliolla ja närästyslääkkeillä sekä osteopaatin käsittelyillä. Syksyllä kuitenkin ilmeni uutta oireilua ja Eliaksella todettiin lymfooma. Tämänkin jälkeen vielä eleltiin hyvä tovi närästyslääkkeiden avulla. Viimeisellä kerralla Caritan hoidettava huomattiin, ettei Eliaksen takapään hermotukset enää toimineet toisen jalan kohdalla kunnolla. Ja Eliaksellahan oli selässä spondyloosia sekä murtunut silloittuma. Viimeisenä päivänä nautittiin Eliaksen kanssa olosta. Herkuteltiin, leikittiin ja siliteltiin. Elias sai vielä nauttia ensilumesta jota se rakasti. Eliashan tuli meille jo aikuisena löytökoirana ja meidän kanssa kerkesi elää melkein 13 vuotta. Ikää oli varmastikin 15 vuoden paikkeilla. Viisas ja hyvä sydäminen herrasmies, sitä Elias oli.

Tiistaina käytiin tottistelmassa Urhon kanssa. Jotain pientä tehtiin. Seuraamista, jäävät ja paikkamakuuta. Kivasti meni ja paikkamakuu tuntuu ihan mukavalta.

Torstaina agissa ekassa harjoituksessa hyppy (20) 6f okseri (20/25) 9f hyppy (25) 9f hyppy (25). Eka hyppy oli laiska, mutta sen jälkeen tasaisen hyvää suoritusta. Alastuloharjoituksessa hyppy (20) okseri (50/50->65/65). Tämänkin harjoituksen Urho teki hyvin. 65cm vähän kärsi tekniikka.

Sunnuntaina mentiin agikisoihin Vantaalle Urhon siskon Stellan ja Emman kanssa. Ilmottauduttiin ja sitten lähdettiin pitkälle lenkille. Eipä tullut kelloa kauheasti katseltua ja ratoihin tutustuminen oli alkanut vähän aikaisemmin, joten parkkikselle saavuttuamme oli meidän ekaan rataan tutustuminen juuri päättynyt. No eihän siinä muuta kuin päässä käymään rataa läpi, joka oli onneksi helppo. Itse rata meni ihan mukavasti, kielto tuli siitä, etten tajunnut jatkaa omaa etenemistäni tarpeeksi ajoissa vaan jäin Urhoa odottelemaan putken jälkeen ja sitten oli myöhässä seuraavalla esteellä ja Urho jäi vielä selkäni taakse. Tilanne olisi ehkä ollut pelastettavissa, jos olisin seurannut koiraa ja käskyttänyt käteen. Toinen vitonen tuli puomin alastulolta, herra ei hetkauttanut korvaansakaan käskytykselle. Ekalta radalta sitten 10, kepit meni hienosti. Toka rata oli järkky ja ihan omasta syystä. En ollut tarkkana ja kun eka virhe tuli heti alussa meni loppu rata vähän sinne päin. Kepit tosin meni hienosti tässäkin, mutta lopun lentokeinu oli järkky. Ei onneksi kovin korkealta hypännyt. Hylky tältä radalta. Selkeästi treenata pitäisi useammin, jos meinaa kisata. Iso kenttä tuo vauhtia ja korvat katoaa. Keinua pitäisi muistutella tasaisesti, että jarruttaa ja sama homma kontakteilla. Herra ei tosiaan kuunnellut ollenkaan. Kepeistä voin tosin olla oikein tyytyväinen.

Sisko ja sen veli

Pieni raasu omien suoritusten jälkeen

Vko 47 Osteopatiaa ja tottista

Maanantaina Iitun ja Urhon kanssa Caritalla hoidettavana. Iitulla jumia selässä niin etu- kuin takapäässä. Mietiskeltiin Iitun liikkumista ja lelujen perässä juoksemista ja jarrutteluja. Oikealla kyljeesä oli taas jumi, joka näyttää aina palaavan. Sovittiin, että kokeillaan olla heittämättä Iitulle leluja, ettei tulisi äkkijarrutuksia/käännöksiä ja katsotaan miten se vaikuttaa.

Urholla oli jumissa taas lavat ja alaselkä. Nämä kaksi tuntuvat vaivaavan jatkuvasti ja nyt mietinnässä on kestääkö poika agia? Voi olla, että keventää takapään rasitusta etupäällä ja siksi lavat jumissa. Voi olla, että agi on turhan raskasta spondyloosille. Seurailen tilannetta nyt vielä jonkin aikaa ja sitten on päätettävä mitä tehdään agin kanssa. Harmittaa vain sen takia, että agi alkanut sujumaan molemmilla ja siitä Urho tykkää.

Tiistaina halilla otettiin Urhon kanssa kevyttä tottista ja paikkamakuuta. Kivasti meni ja Urho oli hyvällä treenifiiliksellä.

Perjantaina käytiin Anskin kanssa vetämässä pimeässä Luukin pitkä lenkki. Koirat nauttivat vapaasta menosta. Urho tosin osoitti taas älynsä ja kävi törmäämässä verkkoaitaan golf kentän luona.

Vko 46 Monipuolista treeniä ja agikisat

Tiistaina Urhon kanssa hallilla. Hyvin kestää häiriöt ja tekee kivasti töitä. Seuraaminen hyvää ja innokasta. Jäävät toimivat hyvin ja paikkamakuukin alkaa olla taas mielekästä.

Torstaina Ullan treeneissä aloitettiin hyppy (20) okseri (50/50->60/60). Urho hyppäsi hyvin, tosin häiriintyi toisen koiran räyhäämisestä vieressä, mutta näin ollen joutui keskittymään enemmän ja se teki kyllä Urholle hyvää. Toisena harjoituksena nouseva kaarre kahdella hypyllä, väli 6f ja korkeus 25cm ->50cm. Urho hyppäsi hyvin, vasemmalle kääntyi vähän jäykemmin. Ratatreeniä paineltiin taas vauhdilla ja kepit meni hienosti. Itse saa taas miettiä vaikeissa paikoissa ohjauksia ja pitäisi olla ajoissa kertomassa missä mennään.

Perjantaina Anskin kanssa pellolla. Talloin Urholle 560 askeleen jäljen 6 kepillä, nameja reilusti siellä täällä. Jälki vanheni vähän alle tunnin. Mitä tekee Urho? Jätkä jäljestää hienosti nenä maassa ja kulmat+piikit menee kivasti, mutta kepeistä ei meinaa välittää ollenkaan. Välillä jopa merkkasi kepin, muttei vaivaudu sen enempää sitä ilmaisemaan vaan pahtaa eteen päin. Palattiin tietty takaisin kepeille ja vaadittiin niiden ilmaisua. Keppitreeniä siis erikseen luvassa seuraavaksi. Esineitä pääsivät myös molemmat koirat etsimään. Hyvin löytyi taas. Urho haki 5 ja Iitu kaikki 6 esinettä.

Lauantaina ajeltiin Urhon kanssa kirkkonummelle agikisoihin. Kolme rataa otettiin. Ekalla radalla herra ei osannut tehdä ollenkaan keppejä, ei päässyt sisään eikä suorittanut loppuun. Hylkyä pukkasi siis ja olin varma, että keppejä ei sitten tänään tehdä ollenkaan. Ulkona otettiin vielä erikseen keppejä ja vaikeaa oli. Jätettiin sitten onnistumiseen ja toivoin vain parasta josko herra ne viitsisi tehdä. Toisella radalla jätkä meni kivasti ja kepit sujui hienosti, mutta puomin alastulolta 5. Tällä tuloksella oltiin kuitenkin toisia ja Urho sai vähän herkkuja ja leluja lahjuksiksi. Hyppyradalla tuli tyhmä 5 kiellosta, joka oli ihan oman ohjauksen vika, mutta kepit meni taas hienosti. Näillä radoilla olisi tuloksiin pitänyt päästä, tyhmiä pieniä virheitä...

Sunnuntaina käytiin tottistelemassa vielä Anskin kanssa Luukissa ja ammuttiin Urholle. Eipä reagoinut poika sen ihmeemmin ja tottiskin oli kivaa.

Vko 45 Tottista ja vähän maastoakin

Tiistaina hallilla tottistelemassa Urhon kanssa. Taas pientä temppuilua jäävien kanssa. Seisominen menee usein istumiseksi, joten helpotettiin liikettä. Paikkamakuu jo parempi ja paremmalla fiiliksellä. Seuraaminen itsessään ja käännökset aika kivoja.

Torstaina ajeltiin Suskin oppeihin Lohjalle. Urho pisti parastaan ja teki hienoa seuraamista kaaviossa. Jäävätkin meni täydellisesti. Mitäs siinä muuta kuin taas sai naureskella, että kyllä se joskus näköjään osaa. Tarkkana saamme olla vaan sen kanssa, että ensin yes ja sitten vasta lentää palkka.

Perjantaina pitkästä aikaa maastossa. Urholle oli tallottu 2 janaa ja ne meni oikein kivasti. Hyvä motivaatio, eteni suoraan janalla ja nosti jäljet nätisti. Esinesuikaleella 5 esinettä ja molemmat koirat pääsi hommiin. Innokkaasti ja hyvällä motivaatiolla tehtiin töitä ja esineet nousi helposti.

Vko 44 Perustreeniä

Tiistaina Urhon kanssa hallilla. Treenit meni mukavasti ja motivaatio on työskennellä, ainakin kun tietää että palkka on tulossa. Jääviä otin ihan vauvameinigillä, että saataisiin vähän nopeutta mukaan. Eli peruutellen ja siitä käsky ja palkka heti. Johan alkoi toimimaan. Paikkamakuuta toteutettiin niin, että seuruutin paikkamakuuta kohti ja palkattiin jo tästä. Ja sitten jätin pieniksi hetkiksi makoilemaan ja siitäkin palkkaa. Parin ekan kerran jälkeen alkoi toimimaan ja Urho rentoutui ja tuli mielellään paikkamakuuseen. Ihme klikkejä tuo herra keksii.

Torstaina taas aksaamassa. Ekassa treenissä 6f okseri (20/25)9f hyppy (25). Aluksi oli 10cm korkeammat hypyt, mutta ekan hyvän hypyn jälkeen Urho alkoi hyppäämään laiskasti ja alastulot oli raskaita. Laskettiin siis korkeuksia. Alastulo harjoituksessa hyppy (20) okseri (50/50->60/60) ja taas eka hyppy hyvä ja sen jälkeen alastulot raskaat. Tuntuiko hyppääminen vaikealta vai laiskottaako vaan? Ratatreenissä vauhtia piisasi ja kepit vedettiin hienosti. Tehtiin useammassa pätkässä rataa.

Pyhäinpäivää vietin itse hakukokeessa sihteerikön hommia tehden. Olihan taas pitkä päivä ja kotona odottelikin kaksi hyvin energistä tapausta. Ei muuta kun lenkille ja pientä aivojumppaa keksimään.

Vko 43 Eläinlääkäriä ja siinähän se

Tiistaina Urhon kanssa eläinlääkäriin, kun silmä punoitti kovasti ja luomet oli turvoksissa. Diagnoosina sidekalvo- ja luomitulehdus ja antibiootti/kortisonikuuri siihen. Meillä oli tarkoitus sunnuntaina mennä kisaamaan Lohjalle, mutta doping varoaikojen takia jouduttiin se perumaan. Rauhallinen viikko lenkkeilyn merkeissä siis.

Vko 42 Agia ja tottista

Maanantaina käytiin tekemässä keppitreeniä ja hyvinhään ne kepit nyt sujuivat Urhon kanssa. Intoa oli myös kovasti. Tehtiin pienempiä pätkiä ja lisättiin sitten keppejä ja harjoiteltiin eri kulmista sisään menoja. Hyvältä näyttää.

Tiistaina tottisteltiin Klaukkalassa häiriössä. Urholla toimii purkkipalkkaus aika kivasti ja Urho teki hyvällä vireellä hommia. Ainut mikä mätti oli paikkamakuu. Jostain on nyt jäänyt inho tätä liikettä kohtaan ja herra ei suostunut edes lähtemään oikein paikkamakuu paikka akohti, kun tiesi milloin sen vuoro on. Makoili kuitenkin kun vihdoin sain vietyä pojan paikalleen. Vähän oli levottoman oloinen kuitenkin. Täytyy ottaa nyt mietintään tämä paikkamakuu ongelma ja miten sitä lähdetään ratkomaan.

Keskiviikkona Urho pääsi moikkaamaan pikku serkku Kaukoa. Hyvin pojat tulee toimeen ja nätisti kulkivat Petikon lenkin. Urho muisti hyvin grillauspaikan ja mistä joskus on makkaran löytänyt. Sinne olisi pitänyt päästä.

Torstaina aksaamassa Ullan opeissa. Aloitettiin 5 hypyn perussarjalla, vapaalla lähdöllä kaukaa. Tekniikka oli ok ja vauhtia oikein mukavasti. Jouduttiin jopa korjaamaan palloa viimeiseen väliin, kun meni kaksi hyppyä kerralla. Loppu sarjat teki hyvin. Toisena harjoituksena alastuloa. Hyppy (20cm) 6f okseri (40/45->55/60cm). Tällä kertaa alastulot oli pehmeät ja Urho paransi hyppyjään, kun lisättiin haastetta korkeudella. Ratatreenissä oli kepit keskelä ja ympärillä ringissä putkia, hyppyjä, pituus rengas ja muuri. Tästä sitten tehtiin erilaisia pätkiä ja otettiin kepeille menoja erikulmista. Kiva harjoitussa, jossa saatiin vauhtia. Kepitkin meni taas hienosti.

Vko 41 Treeniä ja hoitoa

Tiistaina viimeisissä ulkokauden agitreeneissä Tuusulassa. Rataa tehtiin molemmista suunnista mikä olikin jännää, taas joutui omat aivot tekemään vähän enemmän töitä. Alemipi rata tehtiin ensin ja sitten ylempi. Kivasti meni radat, vähän enemmän joutui miettimään ja kokeilemaan mikä ohjaus toimii.

Keskiviikkona oltiin sienimetsässä Anskin ja Rikun kanssa ja sen kyllä kuuli koko kylä. Pojat juoksi ja leikki ja Iitu veti siinä sivussa onnessaan haukkuen. Aika kiva saalis saatiin ja väsyneet koirat.

Torstaina käytiin Iitun ja Urhon kanssa Caritalla hoidettavana. Iitulta löytyi keskiselästä vanhoja jumeja, jotka aukesivat aika hyvin. Urholta löytyi jumia lapojen välistä ja alaselästä. Nekin hoituivat aika kivasti. Molemmat koirat nauttivat käsittelystä kovasti.

Vko 40 Kyllä se Urho osaa muuallakin kuin kotona

Tiistain agitreenit jäi väliin, kun Elias papparainen piti viedä elänlääkäriin. Imusolmukkeista otetuista ohutneulanäytteistä löytyi syöpä. Nyt elellään päivä kerrallaan niin kauan kun elämän iloa riittää ja papparainen on kivuton. Hemmotellaan ja herkutellaan.

Keskiviikkona käytiin vähän purkamassa energioita metsässä ja 2,5h siellä tuli sitten heiluttua. Minä keräilin suppiksia ja koirat paineli omia menojaan.

Torstaina Urhon kanssa Ullan agitreeneissä. Talvikausi alkoi ja ryhmä uudella kokoonpanolla. Kaikki neljä koiraa on uroksia, mutta hienosti tulivat toimeen ja jokainen keskittyi omiin treeneihinsä. Aloitettiin hyppy + okseri harjoituksella ja tällä kertaa Urho hyppäili innokkaasti ja nätin tasaisesti nostoista huolimatta. Ei minkäänlaista ähinää alastuloilla. Toisena harjoituksena taipumista vapailla lähdöillä ja omaliike mukana, pallopalkka Ullalta. Hyvin taipui ja hakeutui hypyille, ei puoli eroja. Lopuksi ratatreeniä. Ensin esteet 1-16 ja kivasti meni. Urho hyvin kuulolla ja kepeiltä superpalkka, teki hienosti kepit ja hakeutui niille. Loppupalkka tuli putki+17-18.

Viikonlopuksi lähdettiin mökille ja sunnuntaina kotimatkalla pysähdyttiin Janakkalassa agikisoissa. Kävin ilmottauttumassa ja sitten lähdettiin Iitun ja Urhon kanssa lenkille. Autolle palatessa kuulin kuulutuksen, että maksien rataantutustuminen alkaa. Koirat kiireellä autoon ja radalle. Kerkesin käymään radan ihan hyvin läpi, tuomarin turinointia en kyllä kuullut. Minit ja medit oli mennyt niin nopeasti, että aikatauluja oli aikaistettu. Ekalta radalta 10 virhepistettä, toiselta radalta 0 ja hyppäriltä hylky, kun en viitsinyt korjata yhtä ohi mentyä estettä. Eka 0 siis saatiin aikaiseksi ja LUVA.

Vko 39 Syyslomaa ja treeniä

Syysloma viikko ja sehän pitää tietty käyttää treenaamiseen. Aamusta, kun pääsi liikkeelle ei ollut sienestäjiä tai muita kulkijoita tekemässä harhoja tai muuten häiritsemässä.

Maanantaina tallottiin Anskin kanssa pojille jäljet. Urhon jälki oli n. 800m pitkä ja siellä oli kulmia+ piikkejä sekä 7 keppiä. Jälki vanheni 1,5h. Jana oli 30m ja Urho eteni melko hyvin, mutta otti takajäljen. Itse jäljestäminen oli innokasta ja motivoitunutta. Osan kulmista saisi ottaa tarkemmin, mutta selvitti kaikki kuitenkin, kepit nousi hyvin. Maasto oli vaihtelevaa, ryteiköstä sammalmetsään. Hyvä jälki Urholta.

Jälkien vanhetessa otettiin suikaleella 3 esinettä. Ei tuullut ollenkaan ja suopursut tuoksuivat voimakkaasti suikaleen loppuosassa. Urho teki kovasti töitä ja palkkasin se 2 esineen tuomisesta ruualla. Iitu sai etsiä kaikki kolme esinettä, mikä ei ollutkaan ihan helppo homma. Takaesine oli muoviletkun palanen ja sen etsiminen oli hankalaa joka koiralle. Viimein Iitu löysi viimeisenkin esineen.

Tiistaina käytiin tekemässä Anskin ja Rikun kanssa 10km lenkki ja siihen päälle tottista. Urho aloitti paikkamakuulla ja ammuttiin 2 kertaa. Ei reagointia, mutta jonkin ajan päästä Urho nousi seisomaan, käskytin takaisin maahan ja sitten makoilikin loppuun asti nätisti. Seuraamista ruokapurkkien kanssa. Saatiin ammuttua vain kerran, kun ase meni rikki. Ei reagoinut ampumiseen nytkään. Into oli taas kova purkkien ansiosta ja seuraaminenkin parempaa, pientä aukeamista välillä. Jäävätkin onnistuivat, nouto 2kg kapulalla ok ja eteenmeno ok. 

Keskiviikkona taas jäljillä. Urhon jälki oli 1,5km pitkä, 2h vanha ja 8 keppiä. Maasto vaihteli taas suopursuista, kalliolle ja sammalmetsään. Jana oli 30m ja nyt Urho otti sen oikein. Jäljestys into oli kova ja poika paineli menemään reippaasti. Osa kulmista meni tarkasti, osassa joutui tekemään vähän enemmän töitä. Kakkos keppi jäi metsään ja nostin sen itse lällätellen ja sen jälkeen kepit nousi tarkasti. Jälki oli tosi pitkä ja maasto osittain haastavaa, nousuja riitti. Itse läähättelin perässä ja lopussa päästin Urhon välillä menemään itsekseen hetkittäin, kun en kulmissa pysynyt perässä. Tosi hieno jälki Urholta ja eikä mitään merkkiä jaksamattomuudesta tai motivaation puuttesta.

Jälkien vanhetessa otettiin taas esineet suikaleella. 3 esinettä ja molemmat koirat toi kaikki esineet. Kovasti tekivät töitä, vaikkei ihan helpoin homma ollutkaan.. Urhon motivaatio on kyllä hieno, kun ruokapurkki odottelee kauempana. Nyt irtosi hyvin toisellekin esineelle, eikä haikaillut ruuan perään.

Vko 38 Vähän kaikkea ja kisoja

Tiistaina taas Tuusulassa aksaamassa. Tehtiin rataa, jonka oli suunnitellut sunnuntain kisoissa tuomaroiva Jari Suomela. Rata oli ihan kiva, tiettyjä kompia siellä oli ja lopuksi käytiinkin ne läpi ja keskusteltiin miten kisoissa kannattaa tietyt kohdat tehdä ja ottaa varman päälle. Hyvä treeni ja hyvät vinkit.

Perjantaina käytiin Anskin ja Rikun kanssa ottamassa esineitä ja lenkillä Lahnuksessa. Esineet meni normaaliin tapaansa aika mukavasti molemmilta koirilta ja lenkillä kolmikko paineli taas menemään minkä kerkesivät.

Lauantai aamusta Luukissa 10km lenkki Anskin ja Rikun kanssa ja sitten päälle tottista. Urho teki liikkeet ilman häiriötä ja purkit oli taas käytössä. Intoa löytyy kovasti purkkien ansiosta, tekniikkaa täytyy pitää silmällä. Jäävistä seisominen tuotti taas ongelmia, mutta pienellä avulla sekin onnistui. Eteenmeno onnistui hienosti, mutta annoin käskyn vähän aikaisemmin kuin edelliskerroilla. Paikkamakuussa makoili rauhallisesti, vaikka vierestä kulkikin vieraskoira seläntakaa.

Sunnuntaina käytiin sitten Järvenpäässä agikisoissa. Ensimmäiseksi oli agirata. Estevälit oli aika lyhkäisiä ja tuotti meille ehkä hiukan hankaluuksia. Radan alku meni hyvin, joku rima tippui ennen keppejä ja kepeille en sitten ottanut tarpeeksi haltuun ja Urho kerkesi mennä sen verran keppien ohi, että tuli 5 virhepistettä. Sen jälkeen kepit menikin hienosti, mutta rengasta Urho ei tästä suunnasta osannut suorittaa meni aina välistä eli siihen tuli sitten lopulta hylky. Loppurata meni taas hyvin.

Hyppäriä en saanut piirrettyä muistiin, kun meni pasmat niin sekaisin. Kepit oli kolmantena ja todella lähellä putkea, siitä tulikin hylky kun jouduin useamman kerran ottamaan ennen kuin meni oikein sisään. Kepit teki kyllä sitten hienosti loppuun asti, mutta taisimme molemmat herpaantua tämän jälkeen ja tuli sitten ohjausvirheitäkin useampia. Eipä tullut kauheasti tällä kertaa nolla ratoja, joten ei ehkä ihan helpoimmasta päästä nämäkään radat tai sitten on vaan taidon puutetta.

Vko 37 Ja lisää aksaa...

Tiistaina taas Urhon kanssa Tuusulassa aksaamassa. Rata oli mukava ja helpohko. Keppejä Urho ei jostain syystä meinannut suorittaa loppuun asti, vasta kun laitoin purkin odottelemaan keppien jälkeen veti poika kepit hienosti loppuun asti. Ota tosta jätkästä nyt selvää. Lopun eteenmeno oli myös hieno, irtosi hyvin.

Torstaina taas Ulla opeissa. Aloitettiin hypyllä (20cm) + okseri (30/35cm). Kolme ekaa hyppyä oli hyvät, sitten alkoi ähinä alastuloissa. Toisena harjoituksena 5 hypyllä taipumista (15cm 5f). Ensin otettiin lähdöt ponnarilta ja sitten vapaat lähdöt. Hyvin meni molemmat harjoitukset ja molempiin suuntiin. Rataharjoituksessa jäätiin junnaamaan alkuun ja harjoittelemaan ohjausta 4 hypylle. Viimein sekin onnistui, mutta kääntäminen oli vaikeaa. Kunhan muistin, etten vedä koiraa eteeni vaan ohjaansivussa.

Sunnuntaina Urho täytti 5-vuotta. Uskomattoman nopeasti aika kuluu. Urhosta on kasvanut fiksu ja kiltti poika. Urhon ahneus on ihan omaa luokkaansa ja se rakastaa juoksemista. Rentoutua herra osaa myös paikassa kuin paikassa ja pitää oman päänsä. Urho ei tee hommia ilmaiseksi, mutta yhdessä ja oikealla palkalla poika toimii hienosti. Ihana Urpolainen!

Vko 36 Aksa on kivaa

Tiistaina Urhon kanssa Tuusulassa agiliitämässä. Rata oli hauska ja haastava. Putkissa oli kiva juosta ja kontaktitkin onnistui, kun muisti vaan käskyttää koiraa. Kepitkin meni oikein. Pöydällekin pysähdytiin hyvin ja siellä pysyttiin, kun maltoin oman mieleni enkä tehnyt vain ohi juoksua. 

Vko 35 Osteopatiaa ja aksaa

Maanantaina Carita hoidettavana Iitun ja Urhon kanssa. Molemmilta löytyi jotain pientä, muttei mitään ihmeellistä. Kovasti nauttivat käsittelystä ja nukkuivat koko ajan rentoina. Iitulla selässä pientä jumia, jotka aukesi nätisti. Urholla alaselässä, vasemmalla puolella varsinkin jumi, joka myös reagoi hyvin käsittelyyn. Onnellisia ja rentoja koiria käsittelyn jälkeen.

Tiistaina Urhon kanssa aksaamassa. Ratatreeni meni mukavasti, vaikka olikin aika pyörittämistä. Kepit sujuu koko ajan varmemmin. Ohjausharjoituksena tehtiin esteen merkkaamista, selkäohjausta ja välistä vetoa. Selkäohjaus ei ollut mun juttu, välistäveto meni hyvin ja merkkaaminenkin onnistui.

Torstaina Ullan treeneissä Urhon kanssa. Aloitettiin hyppy (25cm)+okseri (20/25cm). Toka hyppy oli jo huono, joten madallettiin hyppyja ja tekniikka parani. Sianselkä (30/35/30cm) toisena harjoituksena ja alastulot siinä raskaita. Rata meni mukavasti, mutta kun herra tajusi että keppien jälkeen odottaa iso palkka ei meinannut hallinta enää kestää. Selän kääntäminen purkille oli hankalaa ja ohjausta ei meinannut malttaa mitenkään kuunnelle. No vauhtia tuli entisestään lisää ja kepit jätkä veti sellaisella vauhdilla, että wau! Kyllä se siis nekin osaa, jos vaan haluaa.

Vko 34 Lekurilla ja ekat viralliset aksakisat

Maanantai aamuna Urho aloitti reverse sneezing kohtaukset, pari kohtausta sai siis aamulla. Varasin heti eläinlääkäriin ajan ja haettiin koko laumalle Stronghold kuurit. Eipä siitä ainakaan haittaa ole ja samalla hoituu syksyn madotuksetkin.

Tiistaina Tuusulassa aksaamassa Urhon kanssa. Ratatreeniä ennen viikonlopun koitosta. Ihan kivasti meni, vaikkei mikään helpoin rata ollutkaan. Intoa ja vauhtia riittää pojalla.

Lauantaina osallistuttiin ensimmäisiin virallisiin agikisoihin Urhon kanssa ja järjestäjänä oli oma seura TUUKK. Radat ei ollut mitenkään helpoimmasta päästä, mutta suoritettavissa kyllä. Urholla oli kova vauhti ja se näkyi hallinnassa ja kuulon puutteessa.

Ekalta radalta virheet puomin alastulolta, putken kiellosta ja kepeiltä (tuli ulos toka vikasta välistä, enkä korjannut sitä sitä tarpeeksi kaukaa) ja siitähän seurasi sitten hylky. Tokalla radalla virheet putken kiellosta (ihan oman ohajus vika), tiputti riman (käskytin varmaan liian myöhään, että tuli kiire) ja puomin alastulolta eli 15 virhepistettä. Tällä radalla suoritusaika 40,48s ja ihanneaika 53s eli vauhti kyllä riittää, pyörittiin nimittin muutenkin ylimääräistä radalla. Kepit teki tokalla radalla hienosti! Kontakteilla voisi titety käskyttää kooiraa, jotta se ottaisi ne. Putkilla voisi ohjata kunnolla, kulmat oli hiukan vaikeat. Ja rimat ei tipu, jos kertoo ajoissa mihin mennään. Eli ihan omia mokia kaikki. Haastavista radoista huolimatta 15 virhepisteellä tultiin kolmansiksi ja päästiin palkintopallille. Nollatuloksia ei makseilla tainnut tulla kuin yksi (3 radalla) ja sekin yliajalla. Ihan tyytyväinen olen meidän aloitukseen ja tiedetäänpähän taas mitä treenata. Ja muistin itse radat hyvin eli itsessäkin on tapahtunut jotain kehitystä pääkopassa. Sunnutaina sain sitten seurailla 3 luokassa kisaavien suorituksia, kun olin ratatyöntekijänä koko päivän.

Vko 33 Lisää treeniä

Tiistaina Tuusulassa agiliitämässä Urhon kanssa. Ratatreeni meni aika kivasti. Vauhtia riittää Urholla ja se kyllä tykkää kovasti painella pitkin kenttää, vielä kun itse pysyisi perässä eli hallintaa haetaan. Tällä radalla vaikeuksia tuotti meille kepeiltä A:lle siirtyminen. En ottanut tarpeeksi koiraa hallintaan ja piti tarkkaan miettiä kautta kääntyy, Urho kun tuppasi lähteä tekemään keppejä uudestaan väärästä suunnasta. Keppejä on siis hinkkailtu. Ohjausharjoituksia tehtiin lisäksi ja se meni hyvin. Tässä Urho ei saanut niin kovaa vauhtia ja ehkä itsekin osasin ajoissa kertoa mitä seuraavaksi tapahtuu ja kepit se teki hienosti muutamaan kertaan.

Torstaina Urhon kanssa Ullan agitreeneissä. Aloitettiin tekniikkaharjoituksella, jossa 5 hypyn sarja15-30cm korkeudella. 30cm alkoi kuulua ähinää alastuloilla, joka loppui vinoriman laitolla avuksi. Samalla painon siirto parani. Sitten harjoitus hypyllä ja okserilla. Lähetys tapahtui ekan riman edestä ja tämä aiheutti ihmetystä, mutta 2 vikaa hyppyä oli jo hienoja. Ratareeni oli hauska ja Urho veti innolla. Ohjauksetkin meni aika kivasti oma radanlukutaitokin on kehittynyt jonkun verran, alan siis hahmottaa miten meidän kannattaisi rata suorittaa.

Perjantaina otettiin Anskin kanssa tottista ja tehtiin pojille janat. Tottista jatkettiin kuppitekniikalla ja hyvin tuntuu toimivan Urholla, ahne kun on. Janat menikin Urholla sitten heikosti, en tiedä vaikuttiko todella kova sade, joka olisi jäljet "rikkonut". Janoilla eteni ok, mutta jäljen nosto oli hankalaa, samoin itse jäljestäminen.

Lauantaina otin Urholle janat mökillä. Pidempi ja lyhyempi, jotka meni hienosti. Ei mitään sellaisia ongelmia mitä oli perjantaina.

Vko 32 agia ja tottista

Tiistaina Urhon kanssa TUUKKin agitreeneissä. Ratatreeniä tehtiin ja aika kivasti meillä menee. Omistaja muistaa radat koko ajan paremmin ja Urho menee kovaa. Kaikki esteetkin alkaa olla suht hyvin hallussa. Kepit on se heikoin lenkki, mutta Urho suorittaa niitäkin koko ajan varmemmin. Radan lisäksi tehtiin pakkovalssi harjoitusta, joka toimi meillä hyvin. Tässä piti vaan olla tarkkana, ettei lähde valumaan liikaa 3 hypyltä 4 päin.

Torstaina tottisteltiin Lahnuksessa. Urhon kanssa jatkettiin ruokakuppi treenaamista ja vauhtia/intoa se ainakin tuo pojalle. Kupista luopuminen vaan tuottaa vähän hankaluuksia ja tekniikka kärsii jonkun verran, mutta sitä kai se on. Tekniikan ja innon/motivaation tasapainottamista. Kunhan saadaan tunnetila tottiksessa oikeaksi, aletaan vaatimaan taas tarkempaa työskentelyä. Normiliikkeet tehtiin ja aika kivasti meni.

Perjantaina ajeltiin Lohjalle Suskin oppeihin. Jatkettiin ruokakuppi tekniikan hiomista. Tarkkana tosiaan pitäisi olla, ettei palkata väärästä tekniikasta. Urhohan tuppaa aukeamaan pikkasen, kun on kiihkoissaan ja tätä pitäisi varmistaa niin, että kupille meno tapahtuu aina vasemmalle kääntyen. Eli ruokakuppi on viety meidän vasemmalle puolelle ja itse ohjaan Urhon kehun+vapautuksen jälkeen oikean käden liikkeellä kupille päin. Tätä vaan jalostamaan. Ja laumavietin kautta palkkaus olisi myös muistettava eli reilusti kehuja ja yhteistä iloa onnistumisista.

Vko 31 Paluu arkeen...

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen vei suurimmat mehut ja helteet jatkuu. Viikon ainoat treenit oli torstaina Urholla Ullan opeissa, aksaa siis luvassa.

Treenit aloitettiin kapulan viennillä 5 hypyn perussarjalla ja tämähän meni mukavasti. Urho oli innokas ja tekniikkakin hyvää. Toisena harjoituksena kapulan vientiä 3 hypylllä ja pressuesteellä, jonka korkeutta vaihdeltiin. Kivasti meni tämäkin harjoitus, loppua kohden viimeisillä toistoilla alkoi poika hyytyä. Lopuksi vielä ratatreeniä ja siitä Urho tykkää. Vauhtia on mukavasti ja sehän vaikuttaa hallintaan...

Vko 30 Viimeinen lomaviikko

Viimeinen lomaviikko ennen töihin paluuta. Ei enää aamulenkkejä, eikä treenejä plääh. Nautiskeltiin kuitenkin olostamme. Maanantaina käytiin Vaakkoissa Anskin ja Rikun seurassa vaeltelemassa 4h ja nautiskeltiin aamukahvit metsässä. Oli kyllä ihanaa hermolepoa ja kaverukset paineli pitkin poikin ja uivat.

Tiistaina käytiin osteopaatilla Iitun ja Urhon kanssa. Molemmat nautti taas käsittelystä ja makoilivat nätisti hoidon ajan. Iitulla oli vanhoja jumeja selässä, jotka aukesi hyvin. Iitu koitetaan nyt hoitaa "eläkeläiskuntoon", tosin kyllähän tuo mummeli hyppii itsekseenkin niin paljon että varmasti jotain pientä hoidettavaa aina ajan kanssa tulee. Urholla oli lapojen ja alaselän paikkeilla hoidettavaa. Hyvin tuntuivat vastaavan hoitoon, katsotaan miten pidemmällä aika välillä.

Loppuviikko vietettiin mökillä rentoutuen. Lenkkeiltiin ja uitiin ja läträttiin. Ei treenattu ollenkaan.

Vko 29 Kesälomasta nauttimista lenkkeillen ja treenaten

Keskiviikkona käytiin Anskin ja Rikun seurassa Luukissa lenkkeilemässä 3 tuntia. Oli kyllä ihanaa, koirat meni menojaan, juoksivat, leikkivät ja uivat. Loppu päivän kotona olikin aika rauhaisaa ja hiljaista.

Torstaina tehtiin lenkki taas porukalla sama meno jatkui koirien toimesta. Lenkin jälkeen tallottiin janat pojille ristikkäin. Lyhyt ja pitkä jana. Urho eteni janoilla aika kivasti ja nosti jäljet hyvin, itse jäljestäminen oli hiukan kiireistä, mutta kepit ilmaisi hyvin. Tällä kertaa herra oli hereillä myös lyhyellä janalla.

Illalla kävin Urhon kanssa hallilla omatoimi agitreeneissä. Oli todella kuuma ja hallissa vielä kuumempi ja nihkeä ilma. Muita ei paikalle saapunutkaan ja teinkin lyhyet treenit. Perussarjaa ja voimaharjoitus, jotka molemmat meni kivasti. Sitten otin muutaman hypyn kautta puomille ja A:lle menoja pysäyttäen kontakteille. Kivasti pysähteli poika. Lopuksi vielä kepit molemmilta puolilta putken kautta ja siitä iso palkka. Nyt tekin kepit molemmilla kerroilla loppuun asti.

Perjantaina aikaisin aamusta Vaakkoissa jälkiä tallomassa. Helteen takia oltiin tosiaan jo kuudelta liikkeellä. Tallottiin ristiin pojille pitkät jäljet. Ja jälkien vanhetessa otettiin esineitä. Urho toi 3 esinettä reippaasti, samoin Iitu. 

Urhon jälki oli reilun kilometrin ja siellä oli 6 keppiä, 3 ruokapurkkia, kulmia ja piikkejä. Jana oli parisenkymmentä metriä ja jälki vanheni 1,5h ja sää kuuma, helteinen, maasto vaihtelevaa.

Urho otti janan hyvin ja aloitti reippaan jäljestämisen. Puolet jäljestä piti reipasta vauhtia yllä ja veti. Sen jälkeen rauhoittui, mutta jatkoi hyvää  jäljestämistä. Kepit ilmaisi todella varmasti ja kulmat otti aika hyvin, pientä varmistelua. Motivaatio oli Urholla todella hyvä ja lähti kepeiltä reippaasti jatkamaan jäljestämistä. Vettä olisi pitänyt olla jäljellä mukana, mutta en ollut tajunnut, että ilma on niin lämmin jo niin aikaisin. Haasteista huolimatta Urho teki kautensa parhaan jäljen.

Jälkien jälkeen käytiin kiertämässä yksi lähilampi, eikä koirien väsymyksestä ollut tietoakaan. Taas juostiin, uitiin ja leikittiin. 

Kuvaaja Anski

Lauantaina käytiin kiertämässä taas porukalla Luukin lenkki. Urho oli hyvin aktiivinen ja itsenäinen. Leikki ja juoksi Rikun kanssa, mutta välillä paineli itsekseen meidän edellä laukaten pitkin metsiä. Outoa käytöstä Urholta, oli ihan yliaktiivinen normaaliin verrattuna.

Lenkin jälkeen tottistelemaan kentälle. Urho pääsi juoksuisen Trulyn pariksi. Ilmottautuminen meni hienosti, ei ollut ollenkaan kiinnostunut Trulysta. Aloitettiin liikkeillä, jätettiin ruokakuppi aloituspaikalle ja siitä seuraamista. Jätkä oli ihan täpinöissä ja teki hienoa seuraamista, hankalaa oli tulla ruokakupille päin, mutta malttoi mielenstä, eikä reagoinut ampumiseen mitenkään. Jäävät meni muuten ok, mutta seisominen otettiin 2 kertaa, se on hankala tehdä kun ruokakuppi on edellä.  Luoksetulossa kääntyi ensin ruokakuppiin päin, mutta samantien kääntyi takaisin minnu päin ja tuli kovaa luokse. Seisomisen jälkeen vielä vähän seuruutusta ja siitä vapautus kupille. Vauhtinouto, joka oli vauhdikas ja ensin kisamainen eteenmeno joka oli hieno ja sen jälkeen eteenmeno ruokakupille, joka oli viety salaa. Paikkamakuussa Urho oli enimmäkseen rauhallinen, oli paalussa kiinni. Ampumisesta ei välittänyt, mutta pientä piipitystä esiintyi, kun Truly otti noutoa muutaman kerran. Olin oikein tyytyväinen Urhon tottisteluun tänään.

Iitu pääsi pitkästä aikaa oikein kentälle tottistelemaan Rikun häiriöksi. Toinen oli niin onnessaan ja kävi kuumana. Seuraaminen oli aika järkkyä, neiti poikitti nätisti. Tiukkaa teki se hyväksyä, mutta eihän sillä ole enää väliä, kunhan toinen saa tehdä hommia mistä nauttii. Jäävät teki hienosti, samoin luoksetulot ja noudon. Otin vielä eteenmenonkin kisamaisesti huvin vuoksi ja mummohan teki sen hienosti. Paikkamakuussa oli aluksi levoton ja veinkin sitten ruokapurkin etujalkojen väliin, josko vähän rauhoittuisi. Hyvin malttoi mummo sitten makoilla ja treenin jälkeen oli niin tyytyväisen oloinen.

Sunnuntaina käytiin kiertämässä porukalla Kaitalampi, mikä ei ehkä ollut ihan viisasta. Retkeilujät olivat jättäneet sinne tänne, vaikka mitä herkkuja. Urhon kurkusta kaivettiin ainakin makkaraa ja possun kylkiluita ja Iitu veti jotain briejuuston tapaista. Muuten oikein mukava lenkki ja kiipeillä sai ihan kunnolla. Sen on saanut myös todeta, että Urholla ei ole kovin kummoista itsesuojeluvaistoa, ainakaan silloin kun kyse ruuasta. Herra kiipeilee hirveitä jyrkänteitä pitkin  ja pomppii mitä ihmeellisempiä reittejä. Onneksi mitään isompaa ei ole sattunut.

Lenkin jälkeen tallottiin taas jälkiä ja otettiin niiden vanhetessa esineitä. Tallottiin leveämpi suikale 5 esineellä. Urho sai tuoda ensin 2 esinettä, jonka jälkeen pääsi ruokakupille ja sitten vielä 2 esinettä. Hyvin teki poika töitä, toiselle esineelle lähdettäessä oli vaikeaa luopua ruokakupista, mutta malttoi mielensä. Iitu toi kaikki 5 esinettä helposti ja mummo oli onnessaan.

Anski talloi Urholle n. 600m jäljen, jossa oli reilusti piikkejä ja kulmia, paluuperä, 6 keppiä ja 3 ruokapurkkia, harha. Jälki vanheni 1,5h. Ilma oli edelleen aika lämmin ja nihkeä. Jana oli parisenkymmentä metriä.

Janalla suoraan eteneminen oli haastavaa, mutta nosti jäljen hienosti. Alun siksakki oli haastavaa, mutta Urho teki parhaansa ja lähti kepeiltä innokkaasti jatkamaan. Kepit ei noussut niin hyvin kuin perjantaina. Kulmissa vähän varmistelua, mutta Urholla on nyt selkeä tapa, jolla lähtee kulmaa hakemaan jos ei sitä kerralla saa oikein. Se alkaa tekemään ympyrää ja näin onkin ihan helppo lukuinen. Paluuperän kanssa Urho joutui tekemään töitä, se meni perälle asti ja oli ihan ihmeissää, että mihin jälki loppui. Se teki kovasti töitä ja kävi hakemassa hajua uudelleen ja ihan varvikon alta ja viimein tajusi kulman  ja lähti jatkamaan jäljestämistä. Tämän jälkeen rauhoittui jäljestämisessä ja teki todella tarkkaa työtä. Oli niin hienoa katsoa sitä ja sen työskentelyä. Vähän ennen loppua oli vielä harha, johon ei reagoinut mitenkään.

Tämän viikon ajan on ollut jännä seurata Urhoa ja käyttäytymistä. Pitkillä lenkeillä se on vetänyt ihan hullun lailla Rikun ja Iitun kanssa, mutta treeneissä ei ole näkynyt minkäänlaista väsymystä. Jostain syystä poika on ollut todella aktiivinen ja Iitu iästään huolimatta pysyy kepeästi nuorten miesten matkassa. Mahtava viikko ollut, kun loma ansiosta on voinut lenkkeillä ja treenailla juuri niin kuin on halunnut.

Vko 28 Uintia ja treeniä

Maanantaina käytiin Anskin ja Rikun seurassa palauttavalla lenkillä. Urho ei ollut kyllä yhtään väsynyt edellispäivän hommista. Kolmikko paineli menemään taas minkä pääsivät. Kovin oli kolme onnellista koiraa ja onko rentouttavampaa katseltavaa kuin onnelliset koirat.

Tiistaina Urho pääsi harjoittelemaan uimista Hyvinkäälle koirakylpylään. Eka veteen vienti tehtiin taas pikkasen pakottamalla, mutta sen jälkeen herra meni veteen ihan vapaa ehtoisesti. Ensin uitiin liivien kanssa ja sitten ilman.

Punainen paholainen

Urho lempihommassaan, kyttäilemässä kavereita 

Kylmä osaan jos on pakko

Keskiviikkona käytiin tekemässä Petikon lenkki porukalla ja sitten tottista päälle. Urho paikkamakuussa ampumisen aikana, ei reagointia. Tottista otettiin kaavion aloituksina ja siitä seuraamis pätkinä. Hienosti piti kontaktin ja oli oikein innokas työskennellessään.

Vko 27 Treeniä ja Agirotu

Maanantaina käytiin Iitun kanssa YES:ssissä verikokeessa. Verikokeesta selvitetään Addinsonin taudin mahdollisuus, samalla jätettiin ulostenäytteet tutkittavaksi loisten varalta. Iitu antoi nätisti käsitellä itseään, vaikka selkeästi tilanne oli epämieluisa. Ja mummo oli niin helpottunut, kun pääsi pihalle. Nythän ei sisälle pissailua ole tapahtunut, mutta ajoittaista röyhtäilyä on ilmennyt. Katsotaan miten tästä edetään...

Tiistaina ajeltiin Suskin luokse tottistelemaan. Pohdiskeltiin Urhon käytöstä kokeessa ja päädyttiin siihen, että kokemattomuuttaan reagoi niin kuin reagoi eli kokeenomaista treeniä ja superpalkkoja yllätyksellisesti. Tällä kertaa Urho pääsi ensin paikkamakuuseen ja saikin makoilla siellä reilun puolituntia, Viivin ja Rikun tottiksen ajan. Nyt reagoidaan heti, jos herra alkaa haistelemaan tai tekee muuta typerää. Pari kertaa juoduinkin kieltämään maan haistelusta ja herra oli sen näköinen, että älä viitti nipottaa. Rauhassa makoili, vaikka Riku kävi pallon kanssa riekkumassa ihan vieressä.

Urhon kanssa tehtiin kaavion aloituksia ja ilmottautumiseen mennään lähellä käskyllä, ei seuraa, koska ei osaa tällä hetkellä pitää kontaktia koko ajan. Hyvin oli hallinnassa näinkin, eikä välittänyt Viivistä mitään. Seuraamista otettiin kaavion alusta ja jossain vaiheessa vapautettiin ruokapalkalle. Nyt seuraaminen oli hienoa ja kontakti pysyi hyvin. Tätä lähdetään sitten vaan jalostamaan eteenpäin.

Tästä jatkettiin matkaa "mummolaan" yökylään. Koirat sai painella metsässä ja käytiin uimassa, tosin keli ei ollut ihan niin hyvä kuin olisin toivonut. Komeeta jälkimaastoa tuolla Antskoogissa kyllä riittää.

Torstaina oltiin hallilla Urhon kanssa omatoimi agitreeneissä. Tehtiin keppejä eri lähestymiskulmista ja pieniä radan pätkiä ohajusharjoituksina. Lisäksi ihan perussarjaa ja maksimivoima harjoitusta, jonka Ulla meille kotiläksyksi antoi.

Lauantaina tehtiin lenkki ja päälle janatreenit + pientä tottista. Urho veti janat hienosti ja oikein laukkasi janoilla edetessään. Jäljesti myös kivasti ja otti kulmat + kepit. Tottiksessa harjoiteltiin ruuasta luopumista, joka onkin Urholle todella vaikeaa. Paikkamakuuta sitten porukalla.

Kuvaaja Anski

Sunnuntaina olikin vuorossa agirotu Janakkalassa ja ensimmäistä kertaa osallistuttiin tällaiseen tapahtumaan. Urhon kasvattajalla oli kaksi joukkuetta, kilpailevat ja me alokkaat. Meidän joukkue oli Capricole Red Devils,ryhmän koirat kun olivat kaikki punaisia. Kahdentoista maissa oli kilpailevien rata ja he sijoittuivat hienosti 20/40. Meidän vuoro oli lähempänä viittä ja ratojen välissä käytiin kävelyttämässä koiria läheisellä järvellä. Rata ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen, kuin olin olettanut. Keppejä ei radalla ollut, eikä kontakteja. Minulle on vaikeaa ollut radanlukeminen ja se miten radan suorittaisi. Monesti olen treeneissä ottanut mallia muista ja nyt pikku hiljaa olen alkanut oppia luottamaan itseeni ja tekemään radan, niin kuin itse sen kuvittelen meille parhaiten sopivan. Ja sehän kannatti teimme Urhon kanssa puhtaan radan ja omasta mielestä ainakin ihan hyvällä ajalla. Ja mikä parasta sijotuimme koko kisassa joukkueena toiseksi (2/16). Palkintopallilla seisoskeltiin bortsujen välissä.

Kuvaaja Kati Kämppi

Kuvaaja Kati Kämppi

Vko 26 Urhon ampumista ja makoiluttamista

Maanantaina kunnon tottistreeniä Luukissa Urholle. Otettiin seuraamista ampumisen kanssa, eikä Urho reagoinut mitenkään. Seuraaminen ja liikkeet hyviä ja poika reippaalla tuulella. Paikkamakuussakin pysyi hyvin, tosin oli varmuuden vuoksi kiinni.

Tiistaina agiliitämässä. Mukavaa pyörittelyä oli rata ja vaikeat putkikulmat onnistuivat taas hyvin ja muutenkin Urho kuunteli hyvin ja seurasi ohjausta mihin päähän putkea pitäisi mennä. Radan lisäksi otettiin erillään keppejä molemmilta puolilta ja hyvin meni alusta loppuun.

Torstaina nähtiin Urhon sisko Stella ja Emma ja Ada. Pitkään viihdyttiin Luukissa kuljeskellen pitkin poikin. Mukavaa oli.

Urho tykästyi kovasti Adaan ja Adan herkkuihin

Pakko kimppaposetus