26.7.12 Agiliitoa

Torstaina agiliitelemässä Urhon kanssa Ullan tunnilla. Treenit aloitettiin setpoint harjoituksella. Rimaa nostettiin 35cm->55cm->35cm. 50cm korkeudessa alkoi ähkäisyt alastuloilla, joko Urho oli väsynyt tai etupää jostain syystä jäykkä. Tosin treenattu ollaan ahkeraan, toivottavasti olisi vain rasitusta. Se selviiä seuraavan viikon treeneissä. Muuten Urho hyppäsi hyvin.

Perussarjaa otettiin sitten toisena harjoituksena. Rimat 35cm korkeudella toisesta reunasta ja joka toinen toisesta reunasta. Hyppäsi hyvin ilman ähinöitä. Istuessaan tosin etujalat taas harottivat jonkin verran. Joko tämäkin johtui väsymyksestä tai sitten etupäässä on jotain häikkää. Edellisestä osteopaatin käynnistä on tosin vasta 4vko aikaa.

Rataharjoitus oli taas mukavaa ja sainkin itse painella vauhdilla, että pysyin Urhon mukana. Tässä ei kyllä Urhon väsymys tullut ollenkaan esille, mutta eriasiahan se noissa keskittymistä vaativissa jutuissa.  Ratatreeneistä on tullut oikein mukava fiilis ja niistä huomaa, että homma alkaa oikeastikin pelittämään meillä. Tehtiin rataa esteillä 1-9. Keppejä otettiin 4 ohjurilla ja hienosti meni, piti vain muistaa antaa koiralle tarpeeksi tilaa tulla kepeille. 7 hypyllä tarvittiin vähän apua, kun ei Urho meinannut taipua hyppyyn, tosin eipä olla tällaista aikaisemmin tehty.

25.7.12 Jälkeä ja tottista

Viimeisistä lomapäivistä nauttien vetäistiin Luukin lenkki hyvässä seurassa. Sitten tallomaan pojille jälkiä. Urholle talloin 230 askeleen suoran, nameja oli taas alussa joka askelleella, sitten joka 3. ja kaksi 5 namittoman askeleen kohtaa. Esineitä 2. Ilma oli nihkeä ja pieni sivutuuli.

Urho rauhoittui hyvin ennen paalua, katseli lupaa niin minulta kuin Anskilta. Paalulle katsottuaan sai luvan lähteä jäljestämään ja hienosti poika jäljestikin taas. Nenä pysyi alhaalla, yksi ihme kohta tuli jossa vauhti vähän nousi, mutta sen jälkeen taas rauhoittui. Itse jäljestys löysällä hihnalla hienoa, nameista riippumatta. Esine ilmaisu ei ollut hienoin, kävin palkkaamassa taas Urhon päältä ja ensin ihasteltiin hienoja esineitä. Pitäisi tehdä esinetreeniä, että saisi pojan menemään suorempaan. Nyt malttoi odottaa lupaa ennen jatkamista esineen jälkeen. Kyllähän se poika osaa, kun haluaa.

Sitten ajeltiin Tuusulaan tottistelemaan. Urho sai aloittaa hommat. Seuraamista taas hinkkailtiin ja ihna ok, muttei sellaista kunnon vietillistä menoa. Täytyy keskittyä omaan olemukseen ja jännitykseen ja sen vaikutukseen Urhoon. Otettiin erilaisia häiriöitä seuramisessa ja kyllä sitä kontaktia sai välillä vaatia, mutta poika yritti. Jättävät meni kerralla oikein ja luoksetulo suora. Vauhtinouto vauhdikas.  Kapulan pitoharjoitus oli taas aluksi tylsää, mutta kun vaadin pitämään niin pidettiinhän sitä hetki nätisti.

Toko alohyppy ok. Sitten otettiin loivaa a-este, jonka meni hienosti. Perään virallinen pk A, jonka suoritti myös hyvin. Juoksin tosin molemmilla esteillä agimaisesti rinnalla. Ekaa kertaa suoritettiin siis virallinen pk A. Vähän lisää hyppyharjoitusta ja targetin avulla hyppyytin Urhoa 60cm -> 80cm ja hienosti hyppäsi molempiin suuntiin. Tekniikkaharjoittelu on siis tuottanut tulosta. Vielä otettiin kapulan kanssa hyppynoutoa 50cm esteellä, ensin Urho piti kapulaa targettina ja kävi koskemassa siihen muttei tuonut. Pienen avun jälkeen toi sitten kapulaa hyvin mukanaan, ilma loppuasentoa. Itseä on nuo korkeat hypyt/A pelottaneet, enkä ole niitä uskaltanut ottaa, mutta hienostihan ja todella kevyen oloisesti poika ne ylitti. Ja toinen kun rakastaa hyppimistä. Loppuun vielä eteenmeno pallolle laukaten.

Iitun päästi tekemään kisamaista treeniä Rikun seurana. Ilmottautumisen jälkeen Iitu aloitti suorittamalla liikkeet. Minä tyhmä en tajunnut sitä purkaa yhtään ennen suoritusta ja neiti kävi kierroksillä, kun oli katsellut poikien jäljet ja Urhon tottistelut. Seuraaminen oli aika hyvää, ensimmäisellä paukulla haukahti, josta huomautin. Toisella ei muuta kuin pieni tempon vaihtelu. Jättävät voi tyyliin hienot, luoksetuloineen. Tasamaanouto 2kg hyvä ja hyppynoudot hienot. Hyppy oli 80cm. Eteenmeno suora, mutta jäi kyynärien varaan kaulapitkällä heinikkoon katselemaan minua. Odotin hetken ei mennyt kunnolla maahn joten annoin toisen käskyn, jota totteli. Paikkamakuussa namipurkki rinnan alla, piippasi vähän, mutta muuten ok ja rauhoittui paikoilleen. Ihan kiva tottis, vaikka kierroksia riittikin.

Urho päästi vielä tokomaiseen paikkamakuu treeniin Rikun ja Kamun kanssa. Hyvin makoili pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla painoi päänsä tyynesti maahan ja melkein nukkui, tässä vaiheessa lähdin sitten itse esteen taakse piiloon. Johan poika heräsi ja katseli tarkasti mihin sitä hävittiin. Treenien lopuksi pääsimme tutustumaan ihanaiseen Helmi Chihuun, joka olikin todella reipas pikkuinen. Urhoakin kävi nuuskimassa. Anskin ottama kuva todistusaineistona.

Paikkamakuu

24.7.12 Jälkeä, metsässä ja pellolla

Aamulenkkin vetäistiin Luukissa Anskin ja Rikun seurassa. Sitä ennen tallottiin toinen toisillemme metsäjäljet. Anski oli löytänyt metsästä kaikki mahdolliset ylä- ja alamäet, risukot, kalliot ym. mukavat yllärit ja sehän teki vain hyvää Iitulle. Omistaja tosin sai tehdä töitä pysyäkseen perässä. Iitun jälki oli sports trackerin mukaan 1,19km pitkä ja siellä kulmia ja piikkejä, keppejä 8 ja pallo. Jälki vanheni 2h, ilma oli nihkeä ja pientä tihkutusta välillä.

Janalle Iitu lähti lallatellen, eikä jostain syystä korjannut menoaan suoraan pidätyksestä minkä on tehnyt aikaisemmin. Välillä yritettiin myös maistella herkkumustikoita ja heinää. Pari lähetystä tarvittiin ja huomautusta leikkimisestä. Jälki nousi hienosti ensin oikeaan suuntaan, mutta sitten neiti kääntyi ja otti takajäljen. Vaihtoi suunnan kun ei päässyt eteenpäin ja siitä se jäljestäminen lähti. Iitu jäljesti hyvin ja nenä pysyi alhaalla, kulmissa tarkennettiin kunnolla ja kaikki kepit nousi. Jos jostain syystä ajautui jäljeltä, kävi hakemassa hajua todella tarkasti. Osan risukoista ja puiden ylityksistä yritti kiertää, tämä on ollut ongelma aikaisemminkin, kun neiti ei viitsisi mennä hankalista kohdista. No, kyllähän niistä mentiin, kun ei muualtakaan päästetty. Täytyy kyllä sanoa, että Iitun jäljestystä oli ilo katsella ja helppo seurata. Treeniä vaatii selkeästi nyt jana ja nämä risukoiden/puiden ylitykset.

Urho pääsi kokeilemaan jäljestystä nurmikolle. Talloin 200 askeleen suoran jäljen, joka oli alussa namitettu joka askeleelle, sitten joka 3. ja pari kohtaa jossa namittomana 5 askelta. Esineitä oli 2 ja myötätuuli. Tarkoitus oli koittaa vastareaktiota, jos nenä nousee ja uusia juttuja esineillä. Mitäs herra sitten tekee? Jäljestää niin tarkasti ja nenä maata viistäen, jopa 5 askeleen namittomat kohdat. Eli näihin asioihin ei tarvinnut puuttua. Esineillä meni vähän suorempaan, kun menin hajareisin palkkaamaan. Jäljelle lähettäminen patouttamalla ei sitten onnistunutkaan, kun Urho karkasi esineeltä namille ilman lupaa. Ainakin oli intoa. Löysällä hihnalla ajettiin siis jälki ja hyvältä näyttää.

20.7.12 Lenkkiä ja esineitä

Aamusta vetäistiin taas Luukin lenkki ja sitten ajeltiin uuteen paikkaan ottamaan esineitä Lahnukseen. Tallottiin täyspitkä, mutta hiukan virallista kapeampi ruutu. Esineitä laitettiin 5, etu- ja takakulmiin sekä keskelle. Ilma oli leppoisa, pieni tuulenvire kävi vasemmalta oikealle ruudun poikki.

Urho sai aloittaa hommat ja innokkaasti poika ryhtyi töihin. Edelleen liikkuu ruudussa taloudellisesti ja esineet nousee varmasti. Palautukset tapahtuvat vauhdilla. Nytkin kaikki 5 esinettä nousivat hienosti ilman turhia juoksenteluita. Nenä oli alusta asti auki.

Iitu oli taas täpinöissään ja hyvä, että malttoi odotella lupaa lähteä hommiin. Vähän vauhdilla se lähtikin liikkeelle ja meni ensimmäisen esineen ohi. Nenä ei siis ollut heti auki, eikä maltti ihan mukana. Kivaa oli juosta ja sitten löytyi ensimmäinen esine. Neiti pysähtyi esine suussaan ruudun takalaidalle ja katseli meitä päin, luulin sen ensin hukanneen meidät. Kun sitten huutelin tuli se vähän meitä päin ja yritti mennä keskiesineen luokse. Tässä vaiheessa huomasin, että pk-valjaat olivat valahtaneet miten sattuu ja olivat sotkeutuneet Iitun jalkoihin. Tässä siis syy ihmeelliseen käytökseen esineen löydyttyä. Laitettiin valjaat kunnolla ja Iitu etsi ensimmäisenä löytämänsä esineen jonka veimme mukanamme. Sitten hakeamaan lisää esineitä ja hyvin homma pelitti. Sieltä ne kaikki loput esineet nousivat suht helposti.

Iltapäivällä käytiin eläinlääkärissä hakemassa nenäpunkki lääkitys koko porukalle. Urholla on jonkin verran esiintynyt aivastelua tottistelun yhteydessä ja halusin nyt sulkea pois tämän vaihtoehdon. Muuta oireilua ei ole ollut kenelläkään. Strong Holdilla mennään nyt sitten ja koitetaan loppuuko aivastelu. Jos ei niin syy on sitten ehkä jossain muussa? Urho painoi 25kg, Iitu 19kg ja Elias 32kg. Eliasta odottaa siis parin kilon pudotus, muut ovat oikein hyvässä kunnossa.

19.7.12 Pitkästää aikaa agia

Parin viikon tauon jälkeen päästiin Urhon agitreeneihin. Pojassa ei näkyvissä minkäänlaista väsymystä aamun jäljeltä. Nyt tehtiinkin vähän erilaista perusharjoitusta kuin aikaisemmin. Hyppysarja alkuun ja loppuun otettiin putket mukaan. Toisella kerralla tiputti yhden riman ja ajautui vähän vasemmalle. Nostettiin sitten vasenreuna rimoista 35cm  ja tämän seurauksena valitsi oikean eli matalamman reunan. Sitten joka toinen rima ylös ja nyt mentiin suoraan. Vauhtia oli taas mukavasti harjoituksessa.

Toisena harjoituksena korkeuden arviointi, jossa mutka putki-3 hyppyä ja neljättä hyppyä nostettiin 45cm->60cm->45cm. Taas oli vauhtia mukavasti ja Urho hyppäsi hyvin, yhtään ei jänskättänyt 60cm hyppiminen.

Rataa tehtiin myös lopuksi. Urho oli aika mukavasti kuulolla. Esteet 1-6. Keinua otettiin pienellä avulla eli Ulla jarrutti vähän keinun tippumista. Tarkoitus oli harjoitella jaakotusta muurilla, mutta Urho tiputti sitten okserilla (9) rimat, kun katseli minua. Hinkattiin sitten esteitä 8-10. Jaakotus tuli itselle selväksi ja sitä pitäisi treenailla joku toinen kerta. Oli vauhdikkaat ja hauskat agitreenit.

19.7.12 Peltojälki opetusta

Torstaina saimme Juha Korrin seuraamaan jäljestämistämme Jorvin pelloille ja antamaan vinkkejä jäljellä eteenpäin pääsemiseksi. Talloin valmiiksi Urholle 296 askeleen jäljen, 4 kulmalla, piikillä, 4 esineellä ja nameja oli joka 3. ja joka 5. askeleella. Jälki vanheni reilu puolisentuntia.

Urho ajoi parhaan jälkensä tällä kaudella. Selkeästi ruuan vaihtaminen broiskun sydämiin on tuottanut tulosta. Paalulta lähtö oli hyvä alusta alkaen. Urhon nenä pysyi alhaalla, paitsi namittomissa kohdissa (jos useampi askel ilman namia) tahtoi nenä vähän nousta. Kulmat meni suht hyvin, nopeammin saisi reagoida jäljen loppumiseen. Esineet ilmaisi, mutta tavalliseen tapaansa kääntyi lonkalle odottamaan namia. Itse olin ongelma kohdiksi miettinyt keppi-ilmaisun vinouden ja jäljestämisen jatkamisen, jäljellä rynnimisen sekä halusin tarkentaa kulmatyöskentelyä.

Urholla on hyvä motivaatio jäljelle, mutta sitäkin voisi vielä entisestään parantaa pienellä syöttökaudella ja sitten vähentämällä ruokaa. Nälkä motivoi työskentelemään entisestään. Kun nameja on jäljellä riittävästi jäljestää Urho hyvin, mutta ryysiminen ja nenän nouseminen alkaa, kun tulee 5 namitonta askelta. Nyt pitäisi vaatia myös näiltä askeleilta kunnon jäljestämistä. Tähän voisi auttaa totaalinen pysähtyminen ja kunnon jäljestämisen vaatimisen. Joko innostaen jatkamaan jäljestämistä tai nyppäsyillä tai pienellä nostolla, joka pitäisi opettaa koiralle erikseen esim. ruokailun yhteydessä. Itse jarruttelin Urhon menoa taas jonkin verran, joka lisää Urhon vauhtia. Ajoin sitten löysällä hihnalla/pienellä tuntumalla ja se pelitti hyvin. Tyhjiä askeleita ei lisätä ennen kuin koira jäljestää ne 5 tyhjää askelta yhtä maavainuisesti kuin namitetut askeleet.

Paalua ennen pieni odottaminen ja vietin nosto liinojen laiton jälkeen. Niin, että koiralla oikeasti hinku päästä jäljelle. Viettikuopat namipurkkeineen heti paalun jälkeen nostamaan intoa ja koira saa kaivaa purkin ylös. Kulmien jälkeen hyvin namitetut kohdat/esine palkkaus, jonne pääsee kunnolla jäljestämällä. Vastatuulessa, jos nenä nousee toimii myös vastanosto, samoin muuten kun nenä nousee jäljellä. Esineillä huomio itse esineeseen, joka mahtava juttu. Palkka vaikka valmiiksi käteen ja ihmetellään yhdessä mahtavaa esinettä ja kun koiran huomio esineessä palkka. Esinettä voi ihmetellä ihan rauhassa pidemmän aikaa ja huilata hetken. Esineelle mennään puolta vaihdellen ja joskus vaikka koiran päältä. Esineiden ilmaisua kannattaa myös harjoitella erikseen. Esineeltä liikkeelle lähtöön tulee keskittyä. Koira saa rauhassa odotella makuulla ja nami laitetaan sen nähden seuraavalle askeleelle ruohikkoon piiloon. Näin haetaan taas intoa liikkeelle lähtöön ja vasta luvan saatuaan saa lähteä jatkamaan jäljestystä.

Saimme vastauksia juurikin niihin asioihin, jotka meitä mietityttivät. Oikeastaan aika yksinkertaisia asioita, joita ei vain ole itse tajunnut. Vaaditaan koiralta sitä mitä halutaan ja toimitaan sen mukaan. Ihan sama kuin tottiksessa. Nyt opetellaan ruaan kanssa tuo vastanosto, että päästään koittamaan sitä jäljellä. Nälkä, herkkuruoka jäljelle, keskittyminen, vaatiminen, motivaation nosto niin jäljelle kuin esineille ja siitä se homma taas lähtee.

18.7.12 Jälkeä ja Suskin tottis

Aamsuta Luukin lenkki. Anski talloin Iitulle 3 janaa, joista ensimmäinen ja viimeinen yli 50m. Ensimmäinen ja toinen jana olivat vastapäätä toisiaan ja jostain syystä jokin veti neitokaista tielle päin kovasti. Emme päässeet siis ollenkaan etenemään suoraan jäljelle. Itse jäljet Iitu nosti suht hyvin ja ilmaisi kepit. Kolmannella janalla, joka oli ihan eri kohdassa neiti eteni suoraan ja nosti jäljen hyvin.

Urholle talloin pellolle 700 askeleen jäljen, jossa 4 kulmaa, 2 piikkiä, 6 esinettä ja reilusti broilerin sydämiä. Koska Urho ei ole kovinkaan suurella innolla syönyt jäljellä Naturalia kokeilin mikä vaikutus olisi keitetyillä broilerin sydämillä. Paalulle meni hyvin, mutta alku oli silti hiukan takkuinen. Mutta siitä se sitten lähti, Urhon jäljestys parani koko ajan ja herra teki oikeasti kunnolla töitä. Namit syötiin tarkasti ja kulmat/piikit otettiin tarkemmin. Esineetkin ilmaistiin paremmin, vetämistä ei ilmennyt kuin muutamaan otteeseen voimakkaammin. Koko jäljestäminen muuttui siis huomattavasti.

Illalla ajeltiin vielä Urhon kanssa Kirkkonummelle Suskin tottiksiin. Meidän ongelmakohtina olivat seuraaminen ja nouto. Seuraaminen lähinnä kontaktin putoilun ja "löysyyden" takia. Näytettiin pätkä seuraamista ja aluksi löysän oloista, johtuen molempien asenteesta. Otettiin sitten vähän häiriöitä kulkemalla ojan poikki ja vaikka kontaktia joutuikin vähän vaatimaan parani itse seuraaminen huomattavasti eli vaatimustasoa on vaan nostettava. Urhoa ei saa päästää liian helpolla. Sivulle tuloon kyselin neuvoa, kun ne monesti jäävät vajaiksi. Noh mikäs siihen muu auttaisi kuin se, että vaaditaan tekemään se kerralla kunnolla. Nyppäsy hihnasta, jos ei tule kerralla oikeaan asentoon. Tätä kun koitettiin ja jouduin nyppäisyn tekemään, teki Urho seuraavalla yrittämällä homman kerralla oikein. Taas sitä itse sai herätyksen siihen, että koira tekee juuri sen mitä siltä vaaditaan. Itse siis oltava hereillä ja vaadittava Urhoa toimimaan. Seuraamista kannattaa vaikeuttaa seurauttamalla erilaisilla materiaaleilla ja opettelemalla peruuttamaan ja sitten vielä tekemään käännöksiä peruuttamalla.

Nouto oli se toinen ongelmamme. Tänään Urho piti jo paremmin kapulasta rauhallisesti. Jatkossa pitää muistaa pieni hetsi ennen suoritusta, sillä Urho saadaan paremmin saaliille. Kun Urho ottaa kapulan suuhun, kädet sivulle, kehu kun pitää rauhassa ja sitten kädet kapulalle pieni painaminen ja kiitos. Jos ei meinaa rauhoittua toinen käsi pallolle ja tuon vaikka palloa alemmas Urhon saataville.

17.7.12 Tottista

Tiistaina lenkin jälkeen Luukin kentälle tottistelemaan. Iitu pääsi ensin hommiin. Aloitettiin ilmottautumisella ja siitä sitten paikkamakuuseen. Namit rinnan alle ja itse piiloon, kaksi paukkua eikä reagointia. Siitä sitten seuraamista ja 2 paukkua, joihin ei ihmeempää reagointia (ehkä pieni täpäkämpi askellus). Jättävät meni hienosti voi-tyyliin ja luoksetulotkin onnistuivat laukaten. Tasamaanouto hieno ja eteenmeno virallisesti toimi. Neiti meni ensimmäisellä käskyllä maahan.

Urho aloitti hommat seuraamisella ja taas sai poikaa herätellä juoksuilla ja pysähdyksillä. Sitten seuraaminen olikin jo parempaa. Jättävissä istumisen sijaan tarjosi seisomista, parin yrittämän jälkeen onnistui oikea liike. Maahanmeno ja seisominen ok. Luoksetulo ok. Vauhtinouto vauhdikas ja karkasi pari kertaa kapulalle. Tätä sitten hinkattiin muutamaan otteeseen. Pitoharjoitukset hankalat. Tällä kertaa herra sitten puri kunnolla kapulaan kiinni ja veti. Saatiin jonkinlainen pitotreeni kuitenkin aikaan. Eteenmeno laukaten ja hypyn kanssa sitten pelleiltiinkiin kunnolla. Nyt kun esteelle meno oli suht hallittu, ei herra sitten hypännyt ollenkaan. Targertin avulla haettiin sitten hyppyyn vähän vauhtia ja näin varmaan saa treenailla pariin otteeseen.

16.7.12 Jäljellä

Luukin pikku kierroksen jälkeen Iitu sai ajaa Anskin talloman jäljen, joka oli vanhettunut 2h. Jälki oli tallottu metsään ja pituutta oli 1,33 km. Kulmia ja piikkejä oli useampi ja keppejä 6. Vettä oli satanut jäljen tallomisesta lähtien reilusti. Jana oli n. 30m.

Iitu lähti innokkaasti hommiin ja nosti jäljen hyvin. Alun trallattelun jälkeen neiti huomasikin, ettei selviydy ihan helpolla ja tarkensi jäljestystään. Kulmat otti hyvin ja kaikki kepit ilmaisi, jopa sen yhden joka oli tippunut ja jäänyt merkkaamatta. Jos neiti meni harhaan, kävi se hakemassa hajun todella tarkasti. Hyvää työskentelyä Iitulta.

Urholle talloin jäljen pelloille. 370 askelta, 6 esinettä, 4 kulmaa ja nameja reilusti. Vesisade oli lakannut, mutta pelto oli todella märkä. Jäljestäminen oli jo parempaa kuin edellis kerralla, muttei vieläkään ihan sitä parasta Urhoa. Esineet nousi varmasti, mutta kulmissa oli parantamisen varaa. Vetoa oli myös reilusti ja sainkin pidätellä poitsun menoa ihan kunnolla. Ehkä se homma lähtee taas tästä pelittämään.

13.7.12 Esineitä

Perjantaina aamusta pitkää lenkkiä Luukissa ja siihen päälle Halkolammella esineiden etsiskelyä. Tallottiin täysimittainen esineruutu 5 esineellä. Iitu aloitti hommat ja innokkaasti lähti esineitä etsimään. Hienosti nousi 4 esinettä tarkalla työskentelyllä alle 5 minuutissa. Iitu sai hajut joka esineestä jonka läheltä kulki ja hyvin liikkui alueella. Jätin sitten esineiden hakemisen 4, kun työskenteli niin hyvin.

Urho aloitti myös hommat innokkaasti. Se työskenteli hyvällä tasaisella vauhdilla ja turhia riekkumatta. Kaikki 5 esinettä nousivat mukavasti 5 minuutin kuluessa.

12.7.12 Tokokoe Riihimäki

Urhon kanssa kävimme kokeilemassa onneamme tokon alokasluokassa. Etukäteen jo pelkäsin miten Urhon suoritukseen vaikuttaa Pohjoisen reissumme. Aamun pitkän lenkin ja tottiksen olisi myös voinut jättää väliin. Ensi kerralla sitten pidetään poika levossa, jos sitä työmotivaatiota löytyisi enemmän. Koe pidettiin vielä Riihimäellä Onnentassun pihalla ja siellähän riitti koirien hajuja ja ihmisiä tuli meni kokeen aikana eläimiä tuoden ja vieden. Autot jätettiin myös tien varteen ja sen takia Urho hengaili koko ajan kisa-alueella, mielummin olisin pitänyt poitsun autossa odottelemassa vuoroaan, selkeästi puutui odotteluun. Sirun tarkastus meni hienosti. Ilma oli kuuma ja painostava.

Tuomarina kokeessa toimi leppoisan oloinen Ossi Harjula.

Luoksepäästävyys                                    10
Paikalla makaaminen                               10
Seuraaminen kytkettynä                           9,5
Seuraaminen taluttimetta                          8,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä     7
Luoksetulo                                                9
Seisominen seuraaminen yhteydessä        9
Estehyppy                                                 0
Kokonaisvaikutus                                     8

Pistemäärä yht. 160
Sijoitus 5/10

Luoksepäästävyydessä ja paikkamakuussa Urho oli vielä mukana ja keskittyi. Rauhallisesti makoili, vaikka yksi koira lähtikin heti omistajansa perään. Seuraaminen kytkettynä alkoi hyvin, mutta loppua kohti vähän hiipui. Seuraaminen taluttimetta alkoi hyvin, herra lysähti makaamaan pysähtymisen aikana ja viimeisellä suoralla ja täyskäännöksessä oli pihalla. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä itse liike hyvä, mutta seuraamisessa jätätti. Luoksetulo ok, perusasentoon tulo vähän vino. Seisominen seuraamisen yhteydessä, muuten ok mutta tuomari sanoi Urhon jo reagoineen liikkeenohjaajan käskyttämiseen. Tämä on sinällään hauskaa, koska kertaakaan ei ole jättäviä treenattu käskytettynä, naureskeli vaan että suorittipahan kuitenkin oikean liikkeen. Estehyppy, tässä Urho katseli haaveilevana kehästä pois päin. Käskystä lähti hitaasti liikkeelle, muttei viitsinyt hypätä, edes useammalla käskyllä. Otin sitten vielä uudestaan liikkeen ja niinhän se poika sitten esteen yli pääsi. Kaikesta huolimatta saatiin pisteitä kasaan tarvittavat ykköstulosta varten. Liikkeiden välissä nuuski maata, mutta sain onneksi herran aina otettua perusasentoon, että päästiin suorittamaan liikkeitä.

 

 

 

 

 

Urhon BH kuvia

Saimme pari kuvaa Urhon BH kokeesta. Kuvat on ottanut Titta Järvenpää.

Paikkamakuu

Luoksetulo

12.7.12 Lenkkiä ja tottista

Paluu arkeen. Torstai aamuna lähdettiin taas Luukkiin lenkille ja siitä jatkettiin tottistelulla. Iitu oli toisena vuorossa. Seuraamista, jossa 2 laukausta. Iitu selkeästi tietää nyt, että ensimmäisellä suoralla ammutaan, mutta se pysyy kuosissa ja seuraaminenkin on parempaa. Ehkä tämä tyyli nyt on hyvä, että ammutaa kokeenomaisesti ja on selkeää milloin paukut tulee. Näin Iitun ei tarvitse niitä koko ajan odottaa tottisten aikana. Hiukan rennomman oloinen Iitu on takaisin päin seuruutettaessa tai ei ainakaan ole niin täpinässä seuraamisessa, että poikittaisi tai edistäisi.

Jättävät hyvät ja nyt neiti teki kaikki liikkeet todella nopeasti. Itse vain unohdin ottaa maahanmenon juoksemisesta. Luoksetulo maasta, lähti vasta toisella käskyllä, mutta tuli laukaten. Seisomisesta tuli laukaten. Otin sitten erikseen maassa olosta luoksetulon, joka ok. Ja sitten hinkkailtiin eteenmenoa. Nyt ei edessä ollut palkkaa, jota neiti vähän kuin etsi maahan käskystä huolimatta. Meni toisella käskylllä maahan. Uusi yritys ja sama homma, totteli vasta toista käskyä. Otin sitten pari pallon hämyheittoa, josta maa käsky ja nyt neiti totteli heti ja siitä palkka. Vielä otettiin pitkällä matkalla eteenmeno ja nyt kuunteli käskyä ja meni maahan. Vielä paikkamakuu namipurkki rinnan alla, jonka aikana 2 paukkua. Ensimmäisen paukun jälkeen neiti törkkäsi nenällään namipurkkia ja tarkasti, että se on siellä. Toisen paukun jälkeen odotin hetken ennen Iitun luokse menemistä. Siitä sitten istumaan ja vapautus palkalle.

Urholle pientä tsemppitreeniä. Ensin luoksepäästävyys, jossa ei ihmeitä. Sitten seuraamista ok, vähän oli poika aluksi nukuksissa. Jättävistä ensin seisominen, jossa meni istumaan. Toisella kerralla teki hienon seisomisen. Maahanmeno hyvä. Luoksetulo hyvä. Hyppylle menoa harjoiteltiin aluksi, pieni vilkaisu seuraamisessa esteelle, muuten pysyi hyvin hallinnassa. Uusi lähestyminen ja sitten saikin palkaksi hypätä esteen ja vielä yksi hallittu lähestyminen, josta pallo palkka. Parkkiksella otettiin vielä paikkamakuu Rikun kanssa ja rauhassa pojat makoili muutaman minuutin.

7-11.7.12 Pohjanmaalla

Useamman vuoden tauon jälkeen pääsin käymään Kalajoella mummolassa. Iitulle ja Urholla reissu oli ensimmäinen. Koirat jaksoivat matkustaa hyvin yli 6h matkat, toki välillä pidettiin taukoa ja jaloiteltiin. Muutenkin reissussa olo sujui hienosti ja koirat osasivat käyttäytyä vieraassakin paikassa. Maalaiselämä tuntui maistuvan kaikille. Mikäs sen ihanampaa kuin aamuiset lenkkeilyt peltojen keskellä kurkien, töyhtöhyyppien ja kuovien keskellä. Iitua vähän jänskätti lehmät ja niille pitikin varoittaa, ettei lähelle kannata tulla. Urhoa ei taas mikään hetkauttanut reissun aikana. Paljon siis lenkkeiltiin, uitiin ja sosiaalistuttiin. Yhdet metsäjäljet sain tehtyä ja vähän tottisteltiin. Hyttysiä oli vaan niin paljon, että hulluksi meinasi tulla. Tuollaista hyttysmäärää en ole koskaan ennen kokenut.

Peltoahan tuolla riittäisi jäljen tekoon, mutten viitsinyt lupia kysellä kun vain muutama päivä oltiin.

Särkillä käytiin katsomassa merta ja koirat saivat painella pitkin rantoja. Urho nautti matalassa vedessä juoksemisesta ja peuhaamisesta.

 

 

 

 

Iitulle tallomani metsäjälki oli 700m pitkä, 3 piikkiä, 2 kulmaa ja 6 keppiä. Maasto oli sammalikkoa, suota ja kalliota, suopursujen tuoksu oli välillä voimakas. Ilma oli nihkeän kuuma ja pieni tuulenvire kävi ja niitä hyttysiä oli todella paljon. Iitun jälki vanheni tunnin, enempää en pystynyt odottelemaan. Jana oli 50m ja Iitu nosti takajäljen, mutta vaihtoi sitten suuntaa kun ei päässyt etenemään. Jäljen Iitu ajoi nätisti ja tarkasti, kulmat otti hyvin ja kaikki kepit neiti ilmaisi hienosti. Nenäkin pysyi mukavasti alhaalla.

Urhon ensimmäinen metsäjälki tälle kaudelle ei ollut mikään kauhean hyvä. Ihan oma moka. Olin niin ärsyyntynyt hyttysistä ja paarmoista, että unohdin namit ja talloin vain  300m jäljen 4 kepillä ja 3 kulmalla. Maasto oli sammalikkoa ja varpuja. Urho nosti jäljen hyvin, kun kuljimme jälkeä kohti. Itse jäljestäminen ei aluksi ollut kovin kummoista, nenä ei kauheasti pysynyt alhaalla. Ekan kepin kohdalla vaadin sen ilmaisemisen, mutta seuraavilla en enää kun ei Urho niitä noteerannut ja hyttyset olivat tehdä meidät hulluiksi. Kulmat Urho otti yllättävän hyvin verrattuna muuhun jäljestämiseen. Viimeinen suora oli jo hyvää jäljestämistä ja viimeisen kepin Urho ilmaisi itsenäisesti ja hyvin.Onneksi saatiin loppuun hyvä suoritus.

6.7.12 Vaellusta Luukissa ja tottista

Anskin kanssa taas aamusta Luukin metsissä kulkemassa. Lähemmäs 7 km kuljettiin ja koirat tietty paljon paljon enemmän. Aamukahvit nautittiin järven rannalla ja hermo lepäsi. Oli aika mahtava aamu ja koiratkin nauttivat olostaan.

Lenkin jälkeen siirryttiin kentälle tottistelemaan. Urho oli vuorossa toisena ja tänään poitsu taas yllätti mukavasti. Jätkä oli alusta alkaen hyvin mukana hommissa. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa ei ongelmia. Sitten seuraamista ja hyvin oli kuulolla. Jättävistä maahanmeno ja seisominen ok. Luoksetulo suoraan laukaten, mutta sivulle siirtymisessä jäi vähän vajaaksi. Muutama perusasentoon tuleminen sitten edestä ja sujui jo taas paremmin. Vauhtinouto, joka oli vauhdikas ja sitten yksi kapulan pito. Urho otti kapulan suuhun oikein innokkaasti, tämä riittikin sitten meille hyväksi suoritukseksi. Hypylle menoa harjoiteltiin hallitusti ja pari kertaa saimmekin sen tehdä, kun poika meinasi karata suorittamaan hyppyä. Eteenmeno vauhdikas ja paikkamakuussa oli jonkin aikaan Anskin häiriköidessä ja heitellessä palloa jätkän ympärillä. Tosi hyvä suoritus Urholta, eikä väsymyksestä tietoakaan, vaikka pitkä lenkki alla.

Iitun kanssa aloitettiin ilmottautumisella ja siitä sitten seuraamista. Aika kivasti meni seuraamiset, ampumissuoralla aukesi vähän, muttei muuten reagoinut 2 paukkuun. Jättävät voi-tyyliin hyvät. Toki nopeutta saisi vähän tulla lisää maahanmenoon eli täytyy välillä muistaa ottaa näitä erikseen. Luoksetulo makuulta, ensimmäiseen käskyyn ei reagoinut ollenkaan ja toisella tuli sitten laukaten. Nyt ei ollut mitään lelua näkyvillä. Tasamaanouto 1kg ja neitihän meinasi varastaa tai toinen tassu siirtyi eteenpäin. Palkkasin sitten odottamisestakin, itse nouto hieno. Hyppynouto 80cm hyvä, samoin nouto A:lla. Eteenmeno ilman etupalkkaa, lähti laukaten suoraan, mutta kaarsi vähän vasemmalle jossa palkka on yleensä ollut. Meni maahan vasta toisella käskyllä. Paikkamakuussa namipurkki rinnan alle ja itse piiloon. Hienosti ja rauhassa oli makoillut 2 paukun ajan.

5.7.12 Jälkeä

Torstaina vetäistiin taas aamulenkki Luukissa Anskin ja Rikun kanssa. Siitä sitten siirryttiin pelloille jälkiä tallomaan. Urholle talloin 531 askeleen jäljen, 2 kulmalla, 10 esineellä ja nameja oli siellä täällä jäljellä. Sää oli muuten ok, mutta tuuli jonkun verran. Jälki vanheni tunnin.

 

Urholla oli kova hinku hommiin, mutta onnistuin nykäisemään sitä sen lähestyessä paalua väärältä puolelta ja tästähän herra otti nokkiinsa. Uusi yritys, eikä lähtö ollut kovin kummoinen. Ensimmäinen esine oli 3m paalulta ja sen Urho ylitti. Epätarkka jäljestys, alun sähellys ja vaikea esine. Ilmaisi esineen kyllä kun otin sen takaisin päin. Muut esineet Urho bongasi hienosti, vähän tarvitsee apua suoraan menossa, kun on kääntymässä taakse päin. Ensimmäinne suora oli vasta tuuleen ja herrahan veti kovasti, ruoka ei oikeastaan kelvannut. Jäljestäminen rauhoittui sivu- ja myötätuuleen käännyttäessä ja ruokakin kelpasi vähän paremmin. Ensimmäisen kulman ylitimme kaikki, en vaan huomannut merkkejäni. Toisella kävelin itse kulmaan, mutta Urho haki kyllä jäljen uudestaan. Loppu jäljestäminen oli vähän parempaa, mutta selkeästi meillä on nyt joku tahtojen taisto siitä millä vauhdilla jäljellä edetään. Esinemotivaatio kohdillaan, mutta nätemmin esineet saisi ilmaista. Kulmat oli taas tällä kertaa huonot, mutta en yhtään ihmettele tuola jäljestys tyylillä, kiire kun on kova. Nyt pitäisi keksiä jotain, että saataisiin rauhallinen jäljestäminen takaisin.

Iitulle talloin 390 askeleen jäljen, 6 esineellä, pallolla,43 kulmalla ja piikillä, nami kasoja oli siellä täällä. Jälki vanheni reilun tunnin. Iitu jäljesti normaaliin tapaansa, ehkä maavainuisemmin vastatuulestakin huolimatta. Kulmat otti hyvin ja esineet nousi varmasti, kovin oli neiti tyytyväisen oloinen jäljen suoritettuaan.

Eikä muuten jäljestämistä häirinnyt karvojen lähtö. Anskin ottamia kuvia Iitusta.

 

 

 

 

4.7.12 Parturointia

Iitu neiti pääsi keskiviikkona parturoitavaksi Minnalle. Mietin jo viime kesänä Iitun karvojen ajelemista, mutta nyt vasta oikeasti sain toteutettua sen. Vähän jänskätti minkä näköinen tyttösestä tulee. 1½h parturoinnin jälkeen oli muovipussillinen karvaa ja Iitu karvaton. Iitullahan on todella paksu pohjavilla, jota irtoaa jatkuvasti. Nyt toivottavasti neitokaisella on helpompi olla kesähelteillä. Iitu nuoreni kummasti, eikä ole itse moksiskaan karvojen lähtemisestä. Hauskan näköinen kapistus.