Viimeistä viedään ennen vuoden vaihdetta

Maanantaina ajeltiin tämän vuoden viimeinen jälki. A talloi Urholle reilun 1km jäljen, useammalla kulmalla ja piikillä, nameja siellä täällä, 10 keppiä ja jälki vanheni tunnin. Ilma oli hyvä jäljestämiseen. Jana oli 20m ja Urho eteni sillä hyvin, mutta pientä pyörimistä ilmeni jäljen päällä. Kun sai jäljen nostettua, aloitti tarkan ja innokkaan jäljestämisen. Jätkä jaksoi tehdä töitä hienosti koko jäljen, kepit nousi varmasti, nameja mussuteltiin ja kulmatkin hoituivat pääsääntöisesti hyvin. Parissa pientä pyörimistä. Kauden paras jälki Urholta tähän mennessä.

Pienen huilin jälkeen Urho pääsi nostamaan leveältä suikaleelta yhden esineen, josta kunnon ruokapalkka. Ja hienosti esine nousikin, ei mitään tietoa väsymyksestä.

Iitu pääsi myös nostamaan pari esinettä ja sitten tein vielä namiruudun, jonka neiti kolusi kyllä tarkasti puhtaaksi.

Vuoden viimeisenä päivänä käytiin Iitun ja Urhon kanssa kiertämässä Luukin lyhyempi lenkki pimeässä. Matalaa pauketta kuului jostain kauempaa, eikä Iitu niistä mitään välittänyt. Pidettiin koirat kuitenkin varmuuden vuoksi kiinni. Kotiin päästyämme naapurustossa paukuteltiin oikein kunnolla ja vähänhän Iitun niille piti pöhistä ja puhkua. Uskoi kyllä kiellettäessä. Sisällä oli hiukan levoton, mutta se purkautui leikkimisellä ja Urhon kiusaamisella. Illan aikana käytiin pari kertaa pihalla pissalla ja Iitu selvisi pienillä pöhinöillä. Urho ei paukuista välittänyt ollenkaan.

Vko 52 Joulun aikaa...

Maanantaina ajeltiin Hyvinkäälle koirakylpylään uimaan. Urhohan on vuosi pari sitten käynyt tuolla uimassa, mutta Iitulle eka kerta uimahallissa. Urho sai päällensä pinkit liivit ja niiden rohakisemana poika innostui uimaan ihan kunnolla. Iitulla vaan pallo jonka perään lähti ja Urho sitten Iitun perään. Viimeisellä kerralla Urho lähti ihan itsekseen Iitun perään uimaan. Josko tästä nyt Urhokin rohkaistuisi ja uiminen alkaisi kesälläkin maittaa. Iitu kyllä nautti uimisesta oikein kovasti.

Aatto aamuna käytiin kiertämässä Rikun ja A:n kanssa Luukin pitkä lenkki, välillä vähän metsän kautta. Vauhtia riitti ja Iitu paineli menemään Rikun kanssa, kun Urho välillä väsähti. Urhosta näkyi selkeästi uinnin rasittavuus, oli rauhallisempi kuin aikaisemmilla lenkeillä, mutta kyllä sekin juoksi Rikun perässä.

Perjantaina jatkettiin treenailua joulutauon jäljiltä janoilla ja esineillä Luukissa. Tallottiin koirille 2 janaa, joihin tehtiin harhat. Urho eteni janoilla hyvin ja nosti jäljet ihan ok. Harhoista ei poika välittänyt mitään. Tallottiin kaksi esinesuikaletta ja hyvin nousivat esineet niin Iitulla kuin Urholla.

Lauantaina oltiin Tuusulassa tottistelemassa. Urholla oli hyvä vire ja homma toimi. Edelleen poika tulee perusasennossa hiukan liian eteen, joten otettiin käsi/namiapu mukaan ja johan lähti peffa kääntymään nopeammin ja poika asettumaan oikeaan kohtaan. Jättävät muuten ok, mutta seisomisessa tarjosi istumista pariin otteeseen. Luoksetulo nopea ja suora. Vauhtinouto 650g hyvä ja pitoa 2kg, joka meni myös hyvin. Hyppynouto ensin 80cm ja sitten metrisellä onnistui hyvin, A:lla samoin. Ensin harjoiteltiin eteenmenon maahanmeno vaihetta ja lopuksi lähetys eteen. Vire pysyi hyvänä koko treenin. Paikkamakuussa Rikun häiriköidessä makoili myös rauhassa.

Iitun kanssa seuraamista ja koitin pitkästä aikaa imuttamista, kun tuppaa aukeamaan ja valumaan eteen. Sitten jääviä, tasamaanouto ja hyppynoudot. Ruutuun lähetystä pariin otteeseen ja hyvin hakeutuu keskelle. Tunnari omalla ja vieraalla ja omahan sieltä nousi. Kaukot otettiin pitkästä aikaa ja hienosti pysyi paikoillaan.

Sunnuntaina sitten Lahnuksessa tottistelemassa. Urho sai aloittaa ja seuraaminen oli taas hyvää. Ei auennut ollenkaan ja oli oikein hyvällä fiiliksellä. Jäävätkin toivat tänään. Tasamaanouto 2kg ja hyvin toimi. Hyppynoudot matalammilla esteillä. Muuten ok, mutta A:n paluun suoritti hypyn kautta. Toisella yrittämällä jo onnistui. Eteenmeno harjoitusta taas ensin maahanmenon kautta ja sitten eteen lähetys.

Iitu pääsi lopuksi vähän hommiin. Yritettiin seuruuttamista pallopalkalla imuttaen, muttei onnistunut. Ei vaan kykynen laskemaan silmiään irti pallosta. Jatkamme siis nami-imutusta. Kaukot ok, ruutua ja noutoa ok. Juoksutin maalin kiertämistä ja sitten ruutuun. Vauhtia oli mukavasti. Tunnari pariin kertaan ja tänään Iitu oli jostsin syystä epävarma. Molemmilla yrittämillä toi ensin väärän, en sanonut mitään otin vain kapulan pois ja lähetin hakemaan uutta. Näytti siltä, että Iitu haisteli kaikki muut läpi, muttei omaa kapulaa.

Vko 51 Treenin tynkää ja pentusia

Tiistaina Urhon kanssa hallilla uudella asenteella. Tällä kertaa homma toimikin paremmin ja Urhokin jaksoi yrittää, kun omistaja jaksoi kannustaa. Eiköhän se perusasento saada taaemmas, kunhan pidetään hermot kasassa. Häiriön alla siis seuraamista, jättävät ja paikkamakuu. Ihan perussuoritusta Urholta, eikä häiriötkään haitanneet ollenkaan.

Keskiviikkona pääsin ihastelemaan Urhon kasvattajalle pentusia. Voi mitä reippaita palluraisia olivatkaan. Reippaita ja eloisia kavereita ja niin kovia pusuttelemaan ja vähän myös puremaan. Onko suloisempaa näkyä kuin nukkuva pentunen.

Torstaina oli omatoimi agitreenit. Hallilla oli häiriönä kaksi bostoninterrieriä eli tilaa temmeltää oli. Urhon kanssa keppejä ja kontaktiesteitä ja hauskaa putkijuoksua. Keinuakin otettiin pitkästä aikaa ja hienosti meni. Kepeillä meinasi potku loppua ennen viimeistä väliä ja ohjurin laitoin muistuttelemaan mistä välistä se ulostulo tapahtuu. Iitu pääsi tokoilemaan vuorollaan. Pientä seuraamista, jättävät, kaukot ja putkijuoksua ja muutamaa hyppyä Mummukka oli onnessaan. Häiriöistä ei välittänyt mitään.

Perjantaina Elias kävi Caritan hoidossa toistamiseen. Välillä vielä kipuilee, mutta katsotaan onko Caritan käsittelyllä mitään apua. Vanhahan herra jo alkaa olla ja kai sitä viimeistä palvelustakin on todella alettava miettimään. Päivä kerrallaan jatketaan. Alaselän käsittely teki kipeää, mutta herra kesti sen hienosti.

Sunnuntaina oltiin Halkolammella jäljellä ja otettiin myös esineet. A talloi Urholle n. 450m jäljen, silmukalla, paluuperällä, 6 kepillä ja nameja siellä täällä. Jäljellä oli myös kaksi erilaista harhaa. Toisessa kohdassa oli sotkettu kunnolla jäljen päällä ja toisessa oli harha kulki jälkeä pitkin ja haarautui siitä sitten pois. Jälki vanheni lähemmäs kaksi tuntia. Urho jäljesti hyvin, harhat eivät tuottaneet minkäänlaisia ongelmia, silmukassa joutui vähän tarkentelemaan ja miettimään mitä risteymässä on tapahtunut, mutta hyvin suoriutui, paluuperässä jatkoi paluuperän perälle ja sen jälkeen joutuikin tekemään töitä, että löysi jäljen. Hyvää harjoitusta ja itseluottamuksen pönkittämistä. Kepit nousi hyvin.

Lopuksi vielä esineet 3 suikaleella. Molemmat koirat toimivat hyvin ja jaksoivat tehdä töitä. Urholla nostatin esineet vain kahdelta ensimmäiseltä suikaleelta, Iitu sai nostaa kaikki.

Vko 50 Vähän tottista ja hammashoitoa

Kiireinen viikko, eikä muuta saatu aikaiseksi kuin tiistaina oltiin Urhon kanssa hallilla tottistelemassa. Vähän aukeamista ja edistämistä oli taas seuraamisen aikana. Oma hermo meni, kun Urho ei alkanut itsenäisesti korjaamaan asentoa. Eipä siinä sitten ihmeitä kannattanut tehdä ja otettiin vaan loppuun paikkamakuu, joka meni hienosti. Poika pysyi hiljaa paikoillaan.

Torstaina Iitu pääsi Anidenttiin itse hoitotoimenpiteeseen hampaiden osalta. Sillä aikaa, kun neitokaista hoidettiin käytiin Urhon kanssa tunnin Veikkolacity kierros. On tuo Urho vaan niin helppo poika viedä mukanaan minne vaan. Eipä poika välittänyt vieraista koirista tai kovasta liikenteestä. Oli todella mukava lenkki pojan kanssa kahdestaan.

Iitun hampaista löytyi hyvin vähän plakkia ja hammaskiveä, ienterveys oli hyvä, useimmissa hampaissa oli pinnallisia murtumia (ei pulpayhteyttä) tai kulumaa, mutta tulehdukseen viittaavia merkkejä ei röntgenkuvista löytynyt. Hampaat siis puhdistettiin ja terävät murtumat hoidettiin: YläP4-hmapaat paikattiin ja muut terävät murtumat pinnoitettiin kiillesidosmuovilla. Pallohullun koiran pitäisi nyt sitten välttää hiekkaisten pallojen kantelua, että hampaat kestäisivät vielä jatkossakin. Samaisella käynnillä tutkitutin Iitun virtsanäytteen, koska sisälle pissailua on edelleen silloin tällöin. Virtsanäytteessä ei ollut mitään ihmeellistä.

Vko 49 Eläinlääkäriä ja lumijälkeä

Maanantaina ajeltiin Iitun kanssa Veikkolaan Anidenttiin hammastarkastukseen. Iitun hampaathan ovat todella kuluneet. Yleistarkastuksessa neiti todettiin hyvinvoivaksi ja eläinlääkäri kehui Iitua hyvin lihaksikkaaksi. Hampaiden totesi olevan kuluneet palloleikkien takia ja pari lohjennuttakin hammasta näkyi. Labrat otetiin ja niissä ei mitään häikkää. Reilun viikon päästä sitten itse operaatioon eli hampaat röntgenkuvataan ja niille tehdään mitä tarve vaatii.

Ensimmäistä kertaa päästiin kunnolla treenaamaan perjantaina. Tallottiin silloin koirille jäljet ja otettiin esineitä. Tallottiin itse omille koirillemme jäljet. Urhon jälki oli n. 450m siellä oli 2 keppiä, 2 kulmaa, 3 piikkiä, paluuperä ja nameja siellä täällä. Alun perin tarkoituksena oli tehdä myös harhat, mutta ihmisiä alkoi tulla niin paljon alueelle ja jäljet oli muutenkin haastavat, joten jätettiin harhat tekemättä. Urhon jälki vanheni reilun tunnin, lunta sateli hiljakseen ja sitä oli jo maassa, kun aloitettiin jälkien tallaus. Jana oli 20m. Urho eteni janalla suoraan, mutta saisi edetä innokkaammin. Nosti takajäljen, mutta kääntyi ja itse jäljestys oli taas aika kivanoloista. Aluksi hiukan turhan reipasta, mutta sitten asettui ja hoiti homman hyvin. Ekalla kepillä pieniä vaikeuksia, mutta keppi olikin peittynyt lumeen. Ilmaisi sen, kun vaadin ottamaan jäljen tarkemmin. Paluuperällä Urho otti suoraan tuoreen jäljen, ei käynyt ollenkaan tarkastamassa itse paluuperää. Kulmat ja piikit meni suht ok. Osalla piikeistä olisi saanut olla tarkempi. Intoa kuitenkin pojasta löytyy ja se on hyvä se.

Esineet otettiin puoliksi pellolla ja puoliksi metsässä. Tämä ei koiria hämännyt millään tavalla. Urho toi 4 esinettä ja Iitu kaikki 6. Hyvin tekivät töitä ja hoitivat meidän jekut eli esineiden piilotukset ym.

Lauantaina tottisteltiin koululla. Urhon kanssa seuraamista, jättävät, luoksetulo, nouto, hyppynouto ja eteenmenon maahanmenoa. Vire oli hyvä ja poika teki töitä iloisesti. Iitun kanssa lähinnä humputeltiin, koska neiti kävi ihan hirveillä kierroksilla purkamisesta huolimatta. Seuraamisesta ei tullut mitään, poikitti ja edisti. Otettiin sitten vaan jättävät ja ruutua. Nyt hakee katseellaan vihje sanasta ruudun ja pinkoo sinne täysiä. Noudossa piti ekalla lähetyksellä haukahtaa, joten käskin takaisin. Toisella malttoi olla hiljaa. Neiti pääsi vielä pallottelemaan isolla kovalla pallolla, jota oli hauska pyöritellä pitkin kenttää. Pikkasen ärsytti, kun ei palloa voinut purra.

Sunnuntaina ajeltiin Suskin oppeihin Lohjalle. Olin hyvissä ajoin paikalla, joten kerkesin Iitun kanssa ottaa vähän tottista. Seuraaminen meni paremmin, ei ollut niin kiihtynyt kuin eilen. Jättävät ok, kaukot ok pallopalkka takana ja eteenmeno hyvä. Urhon kanssa olikin sitten hauskaa Suskilla. Poitsu ei ollut ihan parhaimmillaan ja aiheutti omistajalleen harmaita hiuksia. Seuraamisessa taas pientä edistämistä ja aukeamista. Namit siirrettiin takataskuun ja yritettiin tehdä nopeita lähtöjä ja pysäytyksiä, mutta kenttä oli sen verran liukas etteivät ne onnistuneet. Hinkattiin sitten auraamattomalla alueella seuraamista ja aina, jos Urho meni liian eteen seuraamisessa käskytin uudestaan ja jos ei toiminut siirsin sitä nätisti käsilläni taaemmas ja sitten kehuminen. Johan alkoi poika liikuttamaan takamustaan. Nypyttämiseenhän Urho ei reagoi mitenkään, mutta tämä tuntuisi nyt toimivan. Ja jatkossa minun pitää olla tarkempi minkä kohdan hyväksyn seuraamisessa ja perusasennossa. Monta kertaa Urho oli ihan sillä hilkulla oliko liian edessä. Lapa siis jatkossa polven kohdalla. Näytettiin sitten noutoa, joka meni myös pipariksi. Ensimmäisellä jäi turhan kauas, vaikuttiko liukas kenttä? Toisella yrittämällä otti kapulan päästä kiinni, mitä ei tee koskaan. Kolmannella kerralla ei sitten saanut jarrutettua ja tuli vähän vinoon eteen, mutta lähelle kuitenkin. Pitääpäs taas itse olla tarkkana tottiksessa ja hyväksyä vain se mitä todella halutaan.

Vko 48 Jälkeä, tottista, agia, esineitä

Tiistaina hallitreenit. Seuraamista, jättävät ja noutoa. Vire on Urholla ollut hyvä ja teki hommia oikein mukavan oloisesti. Paikkamakuu loppuun hiljainen ja rauhallinen.

Torstaina aksaa. Aloitettiin patukan noudolla. Pressuesteen (50-70cm) molemmin puolin 3 ponnaria. Patukan nouto onnistui hyvin ja tekniikka pysyi hyvänä, tosin välillä alastulot raskaat. Toisena harjoituksena perussarjalla kapulan noutoa. Oma liike toi tässä vauhtia. Tähän liikkeeseen voisi soveltaa vauhtinoudon ideaa. Lopuksi ratatreeniä, jossa kontaktit meni hyvin, mutta keppejä ei meinannut jaksaa tehdä loppuun asti. Hyvin hakeutui oikeasta kohdasta sisään, mutta yritti luistaa viimeisestä välistä palkalle. Viimeiseen väliin laitettiin siis ohjuri ja johan homma toimi.

Sunnuntaina räntä/vesisateessa jäljellä ja samalla otettiin myös esineet. Tallottiin tällä kertaa itsellemme jäljet, tosin ylitimme toistemme jäljet 2 kertaa, että saatiin harhat aikaiseksi. Urhon jälki oli n. 500m pitkä, nameja siellä täällä, keppejä, piikkejä/kulmia useampi ja harhat. Jälki vanheni reilun tunnin, kun otettiin esineet sillä aikaa. Urho jäljesti hyvin ja tarkasti. Kepit nousi taas hyvin, kulmat suht ok, jossain saisi olla tarkempi, muttei kuitenkaan mitään pyörimistä esiintynyt. Harhoista ei välittänyt mitään. Hyvä jälki taas pojalta.

Tallottiin täyskokoinen esineruutu 6 esineellä. Urholla tuotatin 4 esinettä ja se teki hyvin töitä ja pysyi alueella. Iitu sai tuoda taas kaikki 6 esinettä ja innollahan se ne toikin.

Vko 47 tottista ja jälkeä

Tiistaina Urhon kanssa hallilla. Perusvääntöä ja aika mukavasti sujuu. Paikkamakuu hiljainen ja rauhallinen.

Sunnuntaina jäljellä. A talloi Urholle n. 470m metsäjäljen, parilla kulmalla, 3 piikillä, 2 harhalla ja muutamalla kepillä. Nameja oli siellä täällä ja ilma syksyinen, ihan ok. Urho jäljesti hyvin, maa vainuisesti. Kepit ilmaisi varmasti. Ensimmäinen harha oli vaikea ja sitä piti tutkia hetki, toiseen harhaan Urho ei reagoinut enää mitenkään. Ensimmäinen piikki oli myös haastava ja sitä herra joutui hetken funtsimaan. Seuraavat piikit sitten menikin hienosti. Hyvää työskentelyä Urholta.

Esinesuikaleet otettiin myös. 3 suikaletta, joissa jokaisessa 3 esinettä. Iitulla tuotatin kaikki esineet ja neitihän teki hommia onnessaan. Joidenkin esineiden kohdalla sai oikein tehdä töitäkin, ettei kaikki nousseet niin helposti. Urholla tuotatin 2 suikaleelta esineet ja hyvin teki poikakin töitä.

VKo 46 Tottista, esineitä ja aksaa

Tiistaina Urhon kanssa hallilla tottistelemassa. Hyvää häiriötreeniä saadaan tuolla otettua. Hinkkailtiin seuraamista, jättäviä, noutoa ja paikkamakuuta. Nyt makoili nätisti ja hiljaa.

Torstain agitreeneissä aloitettiin alastuloharjoituksella. Okseri (25/30cm) hyppyä säädettiin 30-40cm. 40cm pieni ähkäisy ja 35cm taas hyvä hyppy, teknisesti ok suoritus. Toisena harjoituksena korkeudenarviointia pressuesteellä. Pressu (65-90cm) 15-17f, kolme hyppyä 25cm 6,5f välein. Urho hyppäsi hyvin, yritti jopa varastaa lähdöllä. 80-90cm vähän jännitti, mutta hyppäsi innokkaasti. Loppuun vielä ratatreeniä.

Perjantaina otettiin Luukissa esineet yhdellä suikaleella. Mukavasti meni molemmilla ja esineet löytyivät helposti. Vielä käytiin käpöttelemässä lenkki porukalla. Riku, Urho ja Iitu painelivat menemään onnessaan ja Iitukin uskaltautui juoksemaan poikien kanssa oikein kunnolla. Sunnuntaina vielä tottisteltiin.

Vko 45

Iitun kanssa ollaan "pallopaimennuksessa" päästy siirtymään pallon liikutteluun. Ensin siirsin tarralapun jumppapallon kylkeen ja odotin Iitun koskettamista. Tästä hetken naksuteltuani otin lapun pois ja Iitu tarjosi kosketusta jo palloon omatoimisesti. Viikon aikana saatiin liikettäkin aikaiseksi ja silti pidettyä itsemme rauhallisina. Iitullahan on tapana palloista mennä ihan kierroksille. Kivaa tekemistä ilman suorituspaineita. Katsotaan miten saadaan hommaa vietyä eteenpäin.

 

Keskiviikkona ajeltiin Lohjalle Suskin oppeihin. Sen verran myöhäiseksi meni kentälle kerkeäminen, että Iitu sai tyytyä pallotteluun. No saipa neitikin vähän purkaa itseään. Vaihdeltiin aluksi kuulumisia ja nautiskeltiin A:n hakutulos kestityksistä. On se kiva, kun treenikaverit saa tuloksia niin pääsee herkuttelemaan.

 

Treenit aloitettiin sitten Urhon ja Viivin ilmottautumisella. Se meni mukavasti. Urho piti kontaktin ja siirrytiin ottamaan pieni seuraamispätkä, jonka jälkeen iso palkkaus. Ajatuksena oli siis tehdä kisamainen aloitus/viritys vieraalla kentällä ja hyvin näytti toimivan. Tämän jälkeen vähän seuraamista. Taas meidän laitettiin kulkemaan ojien varsille ja haettiin haasteita poitsulle. Ja Urhohan näytti mihin pystyy, teki siis hienoa seuraamista. Ohjaajakin sai kehuja, että otta käskyt rauhallisesti vastaan ja tekee käännökset harkitusti ilman kiirettä. Ihan loppu seuraamisessa Urho aukesi vähän ja tämän oletettiin johtuvan palkan odotuksesta. Nyt täytyy olla tarkkana, että palkkaan koiran alas oikealle kohdalle, enkä ota yhtään taka-askelta. Noudossa saatiin vinkiksi laittaa namipallo liiviin paikoilleen ja lähteä peruuttamaan koiran nostettua kapulan ja auttaa käsillä oikealle paikalle. Nyt ei haittaa, vaikka tulisikin vähän vinoon. Nyt keskitytään vain tarpeeksi lähelle tulemiseen. Tämän jälkeen Urho pääsi paikkamakuuseen ja hyvin poika makoilikin rauhallisesti n. 15min, jonka jälkeen Viivin lähtiessä kentältä piti pari piippausta päästää. Palkkana paikkamakuusta vain kehumiset, ei enää ruokapalkkaa ollenkaan, ettei ainakaan sen perään tarvitse itkeskellä.

 

Torstaina Urhon kanssa agissa. Korkeuden arvioinnilla, jota tehtiin viimeksikin Ullan kanssa. Tällä kertaa pressueste 70-90cm. Muuten hyppäsi hyvin, mutta 80-90cm pikku jänskää ja alastulo hiukan raskaampi. Toisena harjoituksena hyppynoutoa (45cm) patukalla. Hypyt oli hiukan löysiä, mutta tekniikka pysyi samanlaisena mennen tullen. Ratareeni meni tällä kertaa mukavasti, kunhan omistaja ohjasi oikein. 4 piti muistaa käskyttää takaa ja 6&7 käyttää suhinaa. Keppejä ei Urho meinannut jaksaa tehdä loppuun, pari kertaa oikaisi palkalle ennen kahta viimeistä keppiä. Jäi kyllä ilman palkkaa ja tekikin sitten hommat oikein kun näin vaadittiin. Itse kepit meni jo paremmin taas vaihteeksi.

 

Lauantaina oltiin Tuusulassa parkkiksella tottistelemassa A:n kanssa. Iitu pääsi häiriköimään Rikua. Seuraaminen meni mukavasti, Iitu pysyi paremmin paikoillaan kun itse tein seuraamisen rauhallisemmin. Tämän kun muistaisi jatkossakin. Jättävät ok, nouto 1kg ok. Tunnari otettiin kahteen kertaan ja se meni todella hienosti. Neiti oikein haisteli kapuloita ja valitsi sieltä sen oman. Työ voitto! Kaukoja muutama ja palkkasin vain kun teki oikein, muuten liike alkoi alusta. Luoksetulossa alettiin hakemaan taas vauhtia, joka on hidastunut taas luosketulon pysäytysten takia. Tehdään näitä siis ihan vaan erikseen. Täytyy koittaa, josko auttaisi sellainen, että teen yhtäkkisiä luoksekutsuja, vaikka olenkin vielä matkalla. Sekä peruuttamista ja palkkamista jalkovälistä taakse. Kaikkeahan Iitun kanssa on jo kokeiltu ja aina palataan samaan, kun otetaan luoksetulon yhteydessä pysäytyksiä.

 

Urho oli myös hyvällä fiiliksellä tottistelemassa. Otettiin seuraamista ja hienosti menee. Seuraamispaikka on taas oikea, pientä herpaantumista oli kontaktin kanssa välillä. Käännökset meni tosi hyvin. Itse pitää olla tarkkana palkkaamisen kanssa ja laskea palkkakäsi kunnolla alas. Muuten herra alkaa kurkottelemaan rintataskua kohti. Jättävissä tuli pientä hämmennystä istumisen kanssa, mutta 3 sarja auttoi taas asiaa. Maahanmeno oli hiukan hitaan oloinen, mutta seisominen tosi hyvä. Luoksetulo suora ja hyvin jarrutti vaikka tuli vauhdilla loppuun asti. Noutoa pari kertaa ja peruutus ja pieni apu toi pojan tosiaan mukavasti lähemmäs. Eteenmenoa alettiin sitten ottamaan uudella tavalla. A oli purkin ja namien kanssa kauempana ja itse vapautin Urhon ja käskin maahan  hetken edettyään. Hiukan tuotti vaikeuksia uskoa käskyä. Ei palkattu, jos ei heti uskonut käskyä vaan juoksi purkille ja meni sitten vasta maahan. Pikku hiljaa pidennettiin matkaa, aika haastavaa Urholle mutta eiköhän se siitä ajan kanssa. Loppuun vielä pitkä eteenmeno purkille, jossa palkka ilman maahan menoa.

 

Vko 43-44 Tottistelua

Kaksi viikkoa menikin vähällä treenaamisella. Molempina tiistaina olin Urhon kanssa hallilla tottistelemassa. Seuraamista, noutoa ja paikkamakuuta. Kivasti menee, fiilis on kohdillaan eikä häiriöistä välitetä. Paikkamakuutkin olivat rauhallisempia. Toisella kertaa otettiin tokomainen paikkamakuu ja vaikka Urhon viereinen koira piippasi oli Urho ihan hiljaa. Nouto on muuten ok, hiukan lähemmäksi saisi tulla omaan makuun.

 

Iitulle olen keksinyt aivojumppaa kotona. Aloitettiin tarralapun merkkaaminen nenällä ja tästä naksuttelin. Hyvin pääsi jyvälle ja sain vaihdeltua lapun paikkaa. Siirsin lapun viimeiseksi oveen, että saadaan vähän voimaa töytäisyyn. Tästä olisi tarkoitus jatkaa "pallopaimennukseen".

 

Torstaina Urhon kanssa aksailemassa ilman ohjausta. Tehtiin erilaisia ohjausharjoituksia.

 

Pyhäinpäivänä olin EPK:n järjestämässä hakukokeessa sihteerin hommissa. 10h vierähti nopeasti ja hienoja tuloksia saatiin aikaan. Mielenkiintoista touhua.

Vko 42 Kevyttä treenailua

Tiistaina aloitettiin Veikkolan hallilla tottiksen treenailu Urhon kanssa. Treenivuorolla on muitakin EPK:n jäseniä ja saatiin siis ihan uusia häiriökoiria kanssamme treenaamaan. Otettiin seuraamista ja paikkamakuuta. Seuraaminen meni mukavasti. Urholla hyvä fiilis ja kontakti pysyi hyvin. Ei välittänyt häiriöistä mitään. Lopun paikkamakuu oli hiukan levoton, mutta pysyi paikoillaan ja hiljaa. Eiköhän se tästä taas.

 

Torstain aksailu aloitettiin alastulo harjoituksella. Okserilla korkeutta 25/30cm ja seuraavalla hyppyä nostettiin 30->40 ja takaisin. 40cm pieni ähkäisy, mutta 35cm taas hieno hyppy. Toisena harjoituskena otettiin korkeuden arviointia pressuesteellä. 3 hyppyä 25cm 6,5f jalan välein ja pressueste 15-17f päässä. Pressua säädeltiin 65->90->65cm. Hyppäsi hyvin ja yritti jopa varastaa lähdöissä. 80-90cm vähän jo jänskätti, mutta hyppäsi kuitenkin innokkaasti. Ensi kerralla aloitus 75cm. Lopuksi rataharjoitusta, joka oli hankala.Vaikeuksia tuotti 1-3 esteet, jostain syystä poitsu ei meinannut millään taipua halutulla tavalla. Tätä sitten oikeastaan hinkattiin meidän vuoromme.

 

 

Perjantaina käytiin vain Luukin lenkki A&R:n kanssa. Koirat painelivat menemään pitkin metsää ja nauttivat olostaan.

 

Lauantaina oltiin T:n kanssa Bembölessä pellolla. Urholle talloin 550 askeleen jäljen, nameja siellä täällä ja 10 esineellä/purkilla. Jälki vanheni reilun tunnin. Urho jäljesti tarkasti ja otti kulmat hienosti. Esineetkin alkoi nousta entiseen malliin ja ne ilmaistiinkin suoraan. Alkaa poika olla kunnossa. Iitulle talloin 450 askeleen jäljen 8 esineellä/purkilla, nameja siellä täällä ja jälki vanheni reilun tunnin myöskin. Iitukin jäljesti mukavasti nenä alhaalla ja esineet ilmaisi varmasti. Kulmatkin meni huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Hyvät jäljet, jos jäävät viimeiksiksi ennen lumien tuloa.

 

Vko 41 ja kunnon treeniputki

Maanantaina tottisteltiin Luukissa. Iitu pääsi tekemään tokojuttuja häiriköiden taas Rikua. Mukavasti meni liikkeet. Urhon kanssa aloitettiin seuraamisella joka oli hyvää. Jättävätkin meni mukavasti. Luoksetulossa alkoi piippaus ja kyllä muuten saatiin odotella hyvä tovi ennen kuin herra hiljeni. Siis oikeasti useampi minuutti odoteltiin. Viimein kun herra hiljeni kuljin vain takaisin ja jätin luoksetulon ottamatta. Paikkamakuussa oli sitten vähän samaa ongelmaa, mutta herra antoi nopeammin periksi ja toisella yritämällä päästi vain pienen piipahduksen. Löytyipä sitten ongelma jota korjata Suskin luona tiistaina.

 

Tiistaina tosiaan Suskin opeissa taas. Kerkesin ottaa Iitun kanssa tokojuttuja ennen muiden tuloa. Neiti oli taas kovin onnellinen ja teki hyvää työtä. Ruutua otettiin taas eri suunnista ja hyvin hakeutuu keskelle.

 

Yllätykseksemme pääsimme suorittamaan treeniä pareittain vähän kisamaisesti. Kerroin piippailu ongelmastamme ja tarkoitus oli sitten aloittaa paikkamakuusta ja katsoa mitä tapahtuu. Ensin otettiin luoksepäästävyys ja sirunluku, joka meni hyvin. Sitten ilmottauduttiin ja sekin meni tosi hienosti. Urho piti kontaktin, eikä välittänyt Hepusta ollenkaan. Paikkamakuussa meni heti maihin ja minä idiootti aloin kaivaa peiliä tässä vaiheessa takataskusta ja Urhohan nousi. Uusi yritys ja peilin kaivaminen vasta myöhemmin ja herrahan makoili nätisti ja hiljaa koko ajan kun Heppu häiriköi. Uskomatonta! Omalla vuorollaa Urho teki nättiä tottista, pysyi hyvin oikeassa paikassa seuraamisessa. Jättävissä istuminen tuotti jostain syystä ongelmia. Tein sitten 3 sarjan ja johan toimi. Maahanmeno, luoksetulo ja seisominen ok. Lopuksi eteenmeno joka oli vauhdikas. Tällä kertaa herra oli siis hiljaa. Keskusteltiin kuitenkin mitä piippaamisen kanssa voitaisiin tehdä, jos sitä vielä esiintyy. Käännytään takaisin koiraan päin ja käsketään olla hiljaa, jos kestää kehutaan kun on hyvin. Niinkin yksin kertaista. Jatkan myös sitä, etten palkkaa paikkamakuusta vaan seuraatan pätkän ja vasta sitten ruokapalkka, ettei ainakaan sen perään tarvitse huudella.

 

Torstaina Urhon kanssa aksassa. Ullakin oli tervehtynyt ja oli kouluttamassa. Aloitettiin 3 sarjalla (25cm) ja 15f päässä olevalla pressuesteellä (60-80cm). Hyppäsi teknisesti hyvin. 70-80cm hiukan jänskätti, mutta yli meni. Seuraavalla kerralla aloitetaan 65cm. Toisena harjoituksena pressuestettä (60-70cm) erietäisyydeltä. (65cm=7f, 70cm 7½f). Hyppytekniikka hyvää. Loppuun rataharjoitusta joka oli kivaa. Saatiin hyvä vauhti ja ohjauskin tuntui toimivan. Vaikein kohta oli ekalla yrittämällä 8-10 hypyt ja kuinka helpolla/pienellä ohjaamisella ne sitten onnistuivatkaan. Toinen hankalampi kohta oli takaaleikkaus putkelle 11. Tätäkin kun otettiin pari kertaa johan toimi.

 

 

Perjantaina taas jäljellä, tällä kertaa Vaakkoissa. Tallottiin jäljet ja otettiin esineet välissä. Käytössä oli yksi reilusti leveä suikale 4 esineellä. Molemmat koirat haki kaikki esineet ja kivasti työskentelivät. Urhon kanssa pitää keskittyä hallintaa ruutuun tultaessa, helposti lähtee haahuilemaan "tuomarin" luokse, vaikka pitäisi kulkea vierellä.

 

A oli tallonut Urholle metsäjäljen joka oli reilu 400m pitkä, nameja oli siellä täällä ja varsinkin kulmissa apuna, keppejä 5. Jälki vanheni taas tunnin. Jana oli hieno ja Urho nosti jäljen hyvin. Jäljestäminen oli hyvää ja tarkempaa, muutamia levottomampia kohtia oli mutta niissä saattoi olla harhoja, koska haisteli jäljen molemmin puolin. Kepit nousi yhtä lukuunottamatta. Kulmat meni melko hyvin jo. Hyvällä motivaatiolla Urho teki siis töitä.

 

 

Lauantai aamuna Kauklahdessa tottistelemassa. Urho sai aloittaa ja oli hiukan rauhallisempi. Teki hyvää seuraamista, mutta kontakti tippui satunnaisesti. Jättävät toimi tänään ok. Luoksetulo oli nopea ja tulikin hiukan vinoon, kun ei meinannut saada jarrutettua eli jarrutreeniä seuraavaksi. Nouto oli nopea, mutta saisi tulla ihan vähän lähemmäksi. Tässäkin voisi auttaa näyttämällä palloa. 80cm hyppynouto hyvä ja A:n teki täyskorkealla hienosti. Eteenmeno vauhdikas. Urho pääsi vielä paikkamakuuseen myöhemmin Trulyn häiriköidessä. Urho makoili hiljaa, maata haisteli pari kertaa.

 

Iitu pääsi Rikun pariksi tekemään pk liikkeet. En herätellyt neitiä ja se taisi vähän näkyä. Toisaalta oli hiukan nukuksissa liikkeissä ja toisaalta ei meinannut pysyä paketissa. Seuraamisessa poikitti, odotteliko kenties paukkuja? Jättävät ok, tosin luoksetulossa taisi ennakoida viimeksi treenattuja pysäyttäviä, koska alkoi hiippailla, noudossa haukkui liikkeelle lähtiessään. Samoin hyppynoudossa ja A:lla. Eteenmeno vauhdikas. Paikkamakuussa sentään pysyi hyvin.

 

Sunnuntaina oltiin T:n kanssa Jorvissa peltojäljellä. Urholle talloin reilun 600 askeleen jäljen, 6 kulmalla, 4 piikillä ja 4 esineellä. Jäljen namitin hyvin, kulmiin namit ennen ja jälkeen. Jälki vanheni reilun tunnin. Urho ajoi jälkeä hyvin, nenä pysyi alhaalla. Namittomissa kohdissa tuli hiukan kiire ja tämän takia yksi esine jäi ilmaisematta. Kulmat ja piikit Urho teki tosi hienosti. Seuraavaksi siis treenataan esineilmaisua.

 

 

 

Iitulle talloin lähes 400 askelen jäljen 5 kulmalla, 4 esinellä. Namitin jäljen hyvin ja se vanheni myös tunnin. Herättelin neidin palloleikillä ja sitten sitä mentiinkin. Vauhtia oli reippaasti ja neitiä oli vaikea pidätellä. Esineet kuitenkin ilmaisi hienosti ja kulmissa sai vähän hakea ja tehdä töitä.

 

 

 

Vielä tallottiin koirille esinesuikale ja Truly oli katselemassa Urhon suoritusta. Ihmettelin kun Urho jäi jotain kovasti haistelemaan ja luulin sen syävän peuran paskaa. Herra ei meinannut uskoa käskyjä ja sieltähän löytyi sitten leipäkätkö, jota herra nautiskeli. Lähetin pojan vielä toisesta reunasta hakemaan esinettä ja kun se yksi sieltä nousi lopetin siihen.

 

Vko 40 ja ilon pilkahduksia

Maanantaina tottisteltiin Röylässä. Iitu pääsi häiriköimään Rikua ja tekemään toko juttuja. Neiti oli innokas ja onnellinen. Seuraaminen meni mukavasti, jättävätkin onnistuivat. Juoksutin sitten vuoron perään ruutuun ja paalun kiertämistä. Vauhtia oli tässä hommassa mukavasti ja kivasti Iitu hakeutui ruutuun. Tein myös luoksetulon pysäytyksiä, jotka olivat nopeita samalla kun kierrätin paalua. Noutoa otettiin metallilla ja puukapulalla ja kivasti meni. Eteenmeno pallolle nopea. Paikkamakuun sai suorittaa Rikun tehdessä hommia. Vähän oli levoton ja vaihteli lonkkaa.

 

Urho oli jonkin aikaa ilmoitellut autosta, että olisi jo hänen vuoro. Seuruutettiin sitten poikaa Suskin ohjeiden mukaan ja tuntui toimivan. A käskytti meitä kulkemaan ojanreunuksia pitkin ja kontaktia vaan vaadittiin pidettävän ja Urhohan piti. Jättävät ok, luoksetulo ok ja eteenmeno vauhdikas. Paikkamakuun suoritti itsekseen ja oli ihan nätisti. Motivaatio oli siis kunnossa, se vaan kuuluu nykyään pieninä piipityksinä silloin tällöin.

 

Perjantaina oltiin taas A:n kanssa jäljestämässä. A talloi Urholle n. 400m jäljen, useammalla kulmalla ja 6 kepillä. Jana oli tosi hieno ja Urho nosti jäljen nätisti. Itse jäljestäminen oli tarkempaa ja kepit nousi hyvin. Kulmissa oli edelleen hankaluuksia ja loppupuolella jäljestäminen muuttui levottomammaksi. Mutta pääsääntöisesti parempaa työskentelyä kuin aikoihin ja voi sitä intoa.

 

 

Lopuksi tallottiin vielä 2 esinesuikaletta 3 esineellä. Iitu toi taas kaikki 6 esinettä helposti ja Urholla nostatin 3 esinettä ekalta suikaleelta ja motivaatio pysyi hyvänä tämän ajan. Yes, alkaa taas molemmilla motivaatio olla kohdillaan.

Vko 39 motivaatiota etsimässä

Tällä viikolla ei treenailtu kuin agia ja sitäkin ilman ohjausta. Taas otettiin Urhon kanssa vähän ratatreeniä ja sitten erilaisia ohjauksia.

 

Oma motivaatio on hiukan kadoksissa sairasteluiden takia. Mutta josko sitä saisi itseään taas niskasta kiinni ja löytäisi sen treenaamisen ilon.

Vko 38

Maanantaina oltiin Suskin koulutuksessa. Treenattu ei olla niin usein kuin on ollut suunnitelmissa Urhon sairastelun vuoksi ja meinasin jo jättää kerran väliin, mutta onneksi mentiin. Otettiin seuraamista ja ihan kivanoloisesti poitsu toimi. Hyvin pientä edistämistä ja aukeamista oli ajoittain havaittavissa. Oikeaa paikkaa lähdettiin sitten korjailemaan peruuttamisella joka onnistuikin hyvin. Lisättiin taas pojalle häiriöitä seuraamiseen eli seuruutettiin betoniporsasta kohden jonka yli sitten hypättiin ja jatkettiin matkaa. Muitakin pikku jekkuja Suski meille keksi.

 

Torstaina oli omatoimi aksat. Tehtiin pientä radan pätkää ja erilaisia ohjausharjoituksia.

 

Perjantaina Lahnuksessa jäljestämässä. A talloi Urholle n. 400m jäljen, 7 kepillä ja useammalla kulmalla. Jälki vanheni tunnin. Janalla eteni suoraan ja nosti jäljen, jonka jälkeen teki ihme kiepin ja jatkoi sitten taas jäljestystä. Itse jäljestys oli alussa parempaa, tarkempaa, mutta loppua kohden keskittymiskyky heikkeni ja tuli kiire. 6 keppiä nousi, yhdestä meni yli. Kulmat otti levottomasti ja niissä esiintyi pyörimistä. Parempaa jäljestystä kuitenkin kuin aikaisemmin.

 

 

Tallottiin koirille myös 2 esine suikaletta. Ekalta suikaleelta Urho nosti suht helposti 2 esinettä. Kolmannesta (takaesine) käytiin sitten hakeamassa haju, kun ei jostain syystä esinettä noteerannut. Toisesta suikaleesta nostatin yhden esineen.

 

Iitu nosti molemmista suikaleista sen 3 esinettä. Hiukan oli hankaluuksia esineiden löytymisessä ja haisteli maata oudosti tietyistä kohdista, joista muutkin koirat olivat kiinnostuneita. Jotain erikoista siellä maastossa oli.

Vko 37 sairasta menoa ja synttäreitä

Alku viikon Urho oli jotenkin apean oloinen. Tiistaina silmät vähän rähmivät ja huuhtelin niitä sitten silmähuuhteella. Keskiviikkona töistä tullessani oli toinen silmä sitten ihan punainen. Ei muuta kuin eläinlääkäriin. Mitään haavoja tms. ei löytynyt, joten tippakuurille sidekalvontulehduksen vuoksi viikoksi. Huilailtiin sitten vaan loppu viikko.

 

Lauantaina nuori herra Urho täytti 4 vuotta. Samaiselle päivälle olin ilmottautunut jälkikokeeseen Urhon kanssa, mutta se jäi sitten väliin sairastelun vuoksi. Kovin nopeasti aika vaan menee ja koirat vanhenee.

<3 Sankari itse <3

 

Kaverukset

 

Sunnuntaina päästiin taas treenaamaan. A oli tallonut Urholle 320m jäljen, 8 kepillä ja muutamalla kulmalla. Jana oli 20m ja jälkeä tehdessään aika pian janan jälkeen mies koiran kanssa teki meille harhan. Jälki sai vanheta reilun tunnin. Urho sai ajaa jälkensä viimeisenä ja into oli kova. Täytyy myöntää, että en ollut itse yhtään varautunut siihen. Janan ekalla lähetyksellä lähti vinoon ja otin uuden lähetyksen. Nyt eteni hyvin, hiukan pääsi oikaisemaan jäljelle. Jäljestys into oli ihan mahtavaa, itsellä oli kova työ pysyä herran perässä. Toki jäljestys tekniikka/tarkkuus vähän kärsi tästä innosta, mutta oli se mukaa katseltavaa pitkästä aikaa. Ekan kepin herra merkkasi, muttei meinannut malttaa ilmaista. Pysähdyin vaan odottelemaan ja niin se keppikin ilmaistiin. Vieraan koirakon harhaa piti tutkia, mutta kun ei päässyt eteenpäin jatkoi omaa jälkeä pitkin. Toinen keppi jäi metsään, mutta sen jälkeen nousi kaikki kepit. Kulma työskentely oli jo parempaa ja osa menikin oikein mallikkaasti. Jätkä oli kovin onnellisen oloinen.

 

Vielä otettiin 2 esinesuikaletta. Toisessa oli 4 esinettä ja toisessa 2. Urho oli vuorossa toisena ja Truly katseli Urhon työskentelyä vieressä. Jostain syystä ensimmäinen suikale oli haastava. Jokin veti koiria vasemmalle (ehkä tuuli, maasto ja vieraat jäljet?) Joka tapauksessa ekalta suikaleelta nostin 3 esinettä. Viimeisen kanssa Urho sai tehdä töitä, mutta sieltä se onneksi löytyi. Viimeiseltä suikaleelta nostatin yhden esineen ja poika olikin aika poikki tämän jälkeen. Selkeästi treenitauko, hihnalenkkeily ja sairastelu on vienyt voimia. Toki intoilu jäljellä myös vei pojasta mehuja.

 

Kotona olikin väsy ja onnellinen poika

 

 

Iitu oli myös aika jännä suikaleilla. Ekalta se ei saanut hajua yhdestäkään esineestä ja haettiinkin haju 3 esineestä ja niin ne nousi sieltä. Samaten se kaartui koko ajan vasemmalle suikaleelta. Toisella suikaleella se löysi keski esineen suht helposti, mutta sitten sienestäjien käveltyä keskiosan läpi se ei saanut upottua suikaleen takaosaan, joten käytiin sieltäkin hakemassa haju esineestä. Neiti oli kuitenkin kovin tyytyväinen päästyään hommiin <3.

Vko 36 treenailut

Maanantaina ajelin koirien kanssa Salmeen ja tein Urholle 4 janaa. Urho lähti janoilla hyvin liikkeelle ja nosti jäljet ok. Itse jäljestäminen olisi saanut olla kyllä tarkempaa, mutta oli parempaa kuin hetkeen. Kepit ilmaisi hyvin. Tämän jälkeen käytiin kiertämässä Salmi ja rauhassa saatiin tallustella menemään. Yksi koirakko tuli vain vastaan.

 

Tiistaina lenkin jälkeen hyppyytin Urhoa kotona. Hyppynouto hieno. A:lla mennessä suoritti A:n ja tullessa hypyn. Toisella yrityksellä muisti, että A pitää suorittaa molempiin suuntiin =).

 

Keskiviikkona oltiin A:n kanssa ottamassa esineitä. Alunperin tarkoitus oli tehdä jäljet, mutta metsä oli jo täynnä sienestäjiä, joten jätettiin jäljet toiseen kertaan. Urho oli siis vain mukana ja tallottiin täyskokoinen ruutu. 4 esinettä nousi, suht hyvää työskentelyä, mutta ei Urho vielä ihan oma itsensä ole. Illalla Strongholdit koirille niskaan.

 

Torstaina agissa Urhon kanssa. Aloitettiin nouto harjoituksella. 3 ponnaria pressuesteen (40-55cm) molemmin puolin. Urho oli innokkaan oloinen ja tekniikka oli ihan ok, väsyi tosin helposti, joten otettiin oma liike mukaan tuomaan vielä vauhtia viimeisillekin toistoille. Sitten oli vuorossa alastuloharjoitus. Sianselkä (20/25/20cm) + hyppy (25cm) Tekniikka oli ihan hyvää. Lopuksi tehtiin rataa, jota en kerennyt laittaa ylös. Muuten ratatreeni meni ihan kivasti, mutta keppejä herra ei yht'äkkiä hahmottanut ollenkaan. Otettiin pari ohjuria avuksi alkuun ja loppuun ja sitten alkoi homma pelittämään.

 

Perjantaina sitten taas jälkiä tallomassa. A talloi Urholle jäljen, jossa 8 keppiä ja useampi kulma, 480m pitkä ja vanheni tunnin. Janan Urho otti jo paremmin, mutta itse jäljestäminen oli edelleen levotonta ja vaikeaa, kepit kyllä nousi. Eli ihan kunnossa poika ei vieläkään ole.

 

 

Vko 35 Treenailut jatkuu...

Alkuviikko meni vielä remmilenkkeiltäessä. Torstaina Iitu pääsi vielä tuuraamaan Urhoa agissa. Ensin otettiin hyppytekniikkaa ja sitten rataharjoitusta. Hyvää teki molemmille ja neiti nautti. Nätisti onnistui taas hypyt ja tekniikka on kohdillaan. Radan tekeminen oli hyvää hajroitusta ohjaajalle, Iitu vaan paahtoi menemään.

 

Perjantaina uskaltauduin tottistelemaan molempien kanssa sirkuskentälle. Iitun kanssa toko juttuja ja neiti oli niin täpinöissään. Ensin purin vähän neitokaista patukka leikillä ja sitten seuraamista, joka meni kivasti. Sitten 2 vieraan ja Rikun kanssa paikkamakuuseen. Hienosti neiti makoili rauhassa, ei vieraat koirat kiinnostaneet ollenkaan. Ruutu, luoksetulon pysäytykset, liikkeestä maahanmeno ok. Metallinouto oli hyvä pitkästä aikaa, eikä Iitu ottanut kapulaa ollenkaan epävarmasti. Tunnari otettiin 5 vieraan kapulan kanssa ja hienosti haistelun jälkeen toi oman.

 

Urhon kanssa pk-tottista, kentällä vieraita koiria häiriönä. Seuraaminen oli hyvää ja poika innokas. Jättävissä taisi istuminen voisi olla nopeampi ja taisi jäädä istumaan ensimmäisellä maahanmeno yrittämällä. Seisominen hyvä. Luoksetulo nopea ja tuli nätisti eteen. Jätettiin eteenmeno palkka ja sitten otettiin nouto, joka oli hyvä. Eteenmenokin vauhdikas. Lopuksi paikkamakuu niin, että A oli narun päässä varmuuden vuoksi. Herra makoili muuten nätisti, mutta alussa pientä piipitystä.

 

Lauantaina otin molempien kanssa pikatottista vieraassa paikassa. Ihan mukavanoloista tekemistä. Sitten Urholle 3 janaa. Ensimmäisellä otti takajäljen, muut nosti oikein. Kepit ilmaisi hyvin, itse jäljestäminen olisi saanut olla vähän tarkempaa.

 

Sunnuntaina talloin Urholle 300m jäljen, 8 kepillä, 3 kulmalla. Jälki vanheni tunnin. Jana oli 20m ja Urho lähti hyvin liikkeelle ja nosti nätisti jäljen. Itse jäljestäminen oli jo parempaa, tosin olisi saanut olla vieläkin maavainuisempi. Kepit nousi toiseksi viimeistä lukuunottamatta, jolloin oikaisi viimeisen kulman, kun en antanut sen mennä ensin oikein. Oma moka siis. Parempaan suuntaan mennyt Urhon jäljestäminen siis. Iitu sai ajaa Urhon jäljen vapaana, kun keräilin merkit ja innokkaasti se neiti sitä ajoikin ja löysi Urholta jääneen kepinkin, josta tietty palkkasin.

 

 

Vko 34 Treenailua ja lääkäriä

Maanantaina lenkin jälkeen hyppyytin Urhoa omassa pihassa. 110cm hyppynouto meni hyvin, A:lla tuli vasta kolmannella kertaa molemmat suunnat. Tiistaina sama homma ja nyt onnistui ensi yrittämällä molemmat estenouto. Herra tarvitsi siis muutaman toiston ja iltaruuan, jotta viesti meni perille, että esteet suoritetaan ensi yrittämällä molempiin suuntiin.

 

Keskiviikoksi sain Urholle ajan Mevettiin Elise Luttiselle. Jotain pientä häikkää on ollut pojan jäljestämisessä viimeisen parin viikon aikana, eikä tottiskaan ole ollut niin hyvää kuin parhaimmillaan. Epäilyksen alla oli nielutulehdus ja anaalit. Herra rauhoitettiin ja tutkittiin. Anaalit olivat ok, mutta molemmat nielurisat olivat ulkonapusseistaan. Erityisesti oikea nielurisa oli takaosastaan turvonnut. Myös nielun oikea puoli nielurisan alapuolella oli turvoksissa. Nielutulehduksen johdosta aloitettiin 10 päivän antibioottikuuri ja kaikki treeni/riehuminen kiellettiin. Nielutulheduksen syytä ei tiedetä, mutta koko perheen koirat sai nenäpunkki lääkityksen. Edellisestä kerrastahan onkin jo vuosi. No, eipä tarvitse madottaa koiria enää syksyn aikana. Urholla siis treenitaukoa ja hihnalenkkeilyä tiedossa. Kuvassa pieni krapulainen poika ihan pihalla.

 

 

Torstain agivuorolle en saanut ketään tuuraamaan, joten Iitu pääsi hyppimään. Treeniparimme oli myös pois ja Iitu sai koko tunnin omaa käyttöönsä. Otettiin hyppytekniikkaa ensin ja kovin on nätti hyppytekniikka Iitulla. Rataakin päästiin tekemään ja halli raikasi Iitun haukkumisesta. Rataahan ei voi tehdä hiljaa. Iitun ohjaaminen oli jo helpompaa eli jotain olen itsekin tainnut jo oppia. Neiti on vaan niin nopea, että tiukkaa tekee pysyä perässä. Kyllä oli neiti onnellinen treenin jälkeen.

 

Perjantaina käytiin Iitun kanssa Tuusulassa tokoilemassa. Paikkamakuu Rikun ja Kamun kanssa meni hienosti. Muutenkin treenit meni mukavasti ja Iitu keskittyi kivasti tekemiseen. Onnellinen mummo <3.

 

Lisää kuvia Capricole leiriltä

Vielä muutama Urhon kasvattajan perheen ottama kuva näytille

 

 

 

16-18.8.13 Capricole leiri

Urhon kasvattaja järjesti ensimmäistä kertaa leirin kasvateilleen. Iitu oli myös huolittu mukaan treenailemaan. Perjantaina lähdettiin siis ajelemaan Inkoota ja Västankvarnia kohti. Illalla kerkesin vielä Iitun kanssa tokoilemaan ohjatusti. Meitä seuruutettiin käskytettynä ja kuulemma näytti ihan kivalta. Ainut missä tuli pieni virhe oli peruuttaminen. Kaukoihin saatiin sellainen vinkki, että koiran takajalkojen eteen laitetaan pieni kevyt este ja sen avulla koira oppisi tekemään vaihdot. Eli tämän avulla saataisiin oikeat liikeradat koiran lihasten muistiin. Koitinkin tätä Iitun kanssa ja vaikutti ihan toimivalta vinkiltä. Urho kanssa otin pk tottista häiriössä. Ja hyvin poika seuraili, vähän välillä kontakti tippui. Paikkamakuutin häiriössä liinan kanssa ja hyvin pysyi paikoillaan.

 

Lauantai aamusta lähdettiin maastoihin ja pääsin tekemään metsäjälkeä koirille. Hyvää maastoa ei ollut kauheasti, aika paljon olisi ollut vain sankkaa ryteikköä. Urhon jäljen alun sain onneksi kuitenkin helppoon varpu metsään ja loppuosa taas hakkuu alueelle. Urholla oli jäljellä 8 keppiä + ruoka, n. 500m pitkä. Jana oli 10 metriä ja jälki vanheni 1h. Janalla Urho eteni kohtuullisesti, mutta jäljen nosto oli hiukan hapuleivaa. Löysi kuintekin oikean suunnan ja ekan kepin. Itse jäljestäminen oli välillä parempaa, välillä huonompaa, nenä nousi helposti. Kulmat oli haastavat, mutta suoriutui niistä itsenäisesti. Kepit ilmaisi hienosti, paitsi yhdellä joutui tekemään paljon töitä löytääkseen sen.

 

 

Iitun jälki oli 600m pitkä ja se kulki hakkuu alueella, vain jäljen keskiosa oli varpumetsässä. Keppejä 8 + ruoka, kulmia, piikki, n. 1,5h vanha. Iitun jälki oli haastavassa maastossa. Oli rinnettä, ojan ylityksiä, ryteikköä, hakkuu jätettä ym. Jana oli 30m ja sen Iitu otti hyvin, tosin valitsi takajäljen jolta kääntyi oikeaan suuntaan. Iitu jäljesti hienosti, maa vainuisesti. Kepit nousi tarkasti ja kulma työskentelykin oli hyvää. Tauko on tainnut tehdä neidille hyvää. Ja toinen oli niin onnessaan päästessään töihin.

 

Hirvikärpäsiä metsässä oli järkyttävän paljon ja oma hermot oli koetuksella, että pysyin hiljaa. Aamun ilma oli lämmin ja nihkeä ja jäljet ajettuamme alkoikin sataa. Onneksi oli lounaan aika.

 

Ruuan jälkeen kävin seurailemassa toisten tokotreenejä ja kuuntelemassa vinkkejä, koska meillä oli tauko. Sitten kävin lämmittelemässä koiria lenkillä ja otin Urhon kanssa toisen paikkamakuun liinassa. Taas pysyi hyvin paikoillaan. Sitten olikin agitreenien vuoro. Otimme paria hyppyä ja putkea ohjausharjoituksena. Molemmat koirat pääsi töihin ja tuntuivat nauttiman hommista. Iitun onnen kuuli taas koko kylä. Uutena asiana opin jarruttamisen esteen takana, jos siitä on esim. tiukka käännös seuraavalle esteelle. Molemmille toimi kädellä stop näyttö, joka piti vaan tehdä ajoissa jotta koira kerkesi sitä noudattamaan. Urhon kanssa otettiin toinenkin harjoitus, mutta jostain syystä se ei hahmottanut harjoituksessa olleita keppejä ollenkaan. Ja juuri torstaina se oli tehnyt hienosti ilman ohjureita kepit rataharjoituksessa. Näytti ihan siltä, että se ei vaan yksin kertaisesti taipunut keppien väliin. No, tehtiin sitten pelkkää putki, muuri, hyppy treeniä. Tämän jälkeen käytiin jäähdyttely lenkillä Stella ja Emman kanssa.

 

Illalla vielä käytiin ottamassa esineitä. Tallottiin porukalla 50m syvä ja 30 leveä suikale. Molempiin takakulmiin vietiin vieraat esineet ja otin Urhon hommiin. Poika ei meinanut lähteä liikkeelle, mutta toisella lähetyksellä irtosi takakulmaan ja toi esineen. Jätin sitten siihen, kun ajattelin toisen olevan sen verran väsynyt ja halusin saada onnistuneen suorituksen. Iitu sai hakea toisen takaesineen ja sen se tekikin nopeasti. Ennen nukkumaan menoa otettiin leikkimielinen makkarannouto kisa, jossa siis koira lähetetään hakemaan puolikasta makkaraa pesuvadista, jossa on vettä. Urhohan paineli vadille onnessaan ja söi makkaran mua mulkoillen, että mitäs siellä huutelet. Iitun kanssa elättelin vähän toiveita, että se olisi jopa voinut tuodakin makkaran, mutta neiti oli eri mieltä ja popsi makkaran tyytyväisenä kitusiinsa.

 

Sunnuntaina Jukka Linnatsalo tuli kertoilemaan peltojäljestä. Itselle suurin osa oli tuttua juttua. Mieleen jäi ehkä parhaiten sellainen ajatus, että jäljelle laitettava ruoka määrä on aina sama, mutta jälki pitenee sitten sitä myöten kuinka paljon tyhjiä askeleita jäljelle voi jättää. Kuulosti järkevältä. Toinen hyvä ajatus oli se, että 4 perättäisenä päivänä ajetaan jäljet. 1 päivänä on jäljellä paljon ruokaa, 2 päivänä vähän vähemmän, 3 päivänä hyvin vähän tai ei ollenkaan=kisajälki ja 4 päivänä taas paljon ruokaa=palautta jälki. Tämän jälkeen pidetään 4 päivää taukoa ja sitten taas sama homma uudestaan. Tämähän valmistaisi koiraa hyvin kisajäljelle.

 

Jukka piti koirille myös viettitestausta. Urho oli taas oma itsensä eikä kauheasti hommasta innostunut. Ensin vähän palloteltiin ja sitten härnättiin ja haukutettiin ja näin saatiin vähän leikkimistä aikaiseksi.

 

 

Iitukin pääsi kokeilemaan ja leikkiminenhän oli hauskaa: Tosin varsinkin aluksi Iitu oli sitä mieltä, että Jukka on hyvin epäilyttävä tyyppi ja sille ei ainakaan lelua kannata viedä. Neiti kuitenkin rohkaistui ja alkoi leikkiä ihan kunnolla isolla patukalla. Neidistä siis löytyi viettiä =).

 

 

Ruuan jälkeen päästiin vielä peltojäljelle Jukan opastuksessa. Talloin molemmille koirille samanlaiset jäljet (salama). 300 askelta, 5 esinettä, nameja jokaisella askeleella, joka 3. tai yksi pidempi namiton kohta. Kulmat molempiin suuntiin.

 

Urhon jälki vanheni 1h 15min. Paalu lähtö oli hieno, poitsu keskittyi hienosti. Itse jäljestäminen parani kuulemma koko jäljen ajan ja nenä pysyi hyvin alhaalla ja ruoka maistui. Kulmat Urho teki täydellisesti, mutta esineet tuottivat vaikeuksia. Se ei tuntunut edes merkkaavan esineitä ja tarvitsi osalla ainakin lisäkäskyn mennäkseen maate. Lisäksi ilmaisi vinoon, joten jouduin korjaamaan joka esineellä Urho suoraan vetämällä esinettä jäljen suuntaisesti. Ensi kerralla ehkä ruokapurkki kepin alle? Esineeltä liikkeelle lähdettäessä sain vinkiksi laittaa nami juuri nenän eteen ja parille seuraavalle askeleelle, että koira lähtee heti hyvin ja rauhassa liikkeelle. Ennen esineitä kunnon tyhjät, samoin pari tyhjää esineen jälkeen. Liinatuntumasta sain huomauttamista, että sen kanssa pitää olla tarkempi.

 

Iitun jälki vanheni 1,5h. Paalulta lähtö oli huolimaton, eikä neiti meinannut malttaa keskittyä kunnolla. Tähän auttoi liina tuntuma ja se, että siirryin lähemmäs koiraa. Iitunkin jäljestys parani loppua kohden ja nenä pysyi jo hienosti alhaalla. Esineet ilmaistiin hienosti, osa vähän vinoon, mutta korjasin asennon vetämällä esinettä jäljen suuntaisesti. Esineiltä liikkeelle lähtöihin sama huomio kuin Urholla ja se toimikin tosi hyvin Iitulla. Kulmat Iitukin otti tosi tarkasti ja hienosti.

 

 

Kahvittelun jälkeen käytiin vielä Katin kanssa ottamassa pk-tottista kentällä pareittain. Urho ensin makuulle ja ammuin kaksi laukausta hyvin pysyi hiljaa. Seuraaminen oli ok, jättävissä ei meinannut mennä maihin, vaan tarvitsi muutaman toiston. Luoksetulo ok ja tasamaanouto ok. Hyppyjä en uskaltanyt ottaa, koska esteiden kunto oli surkea. Eteenmenossa ei meinannut lähteä etenemään ennen kuin oli pari kertaa käskyttänyt uudestaan. Taisi olla poitsu jo hiukan väsynyt.

Kaikenkaikkiaan hieno viikonloppu ja hyvät treenit. Urho oli tosi rauhallinen koko ajan, eikä ollut missään määrin kiinnostunut vieraista koirista. Nukkui hiljaa yönsä ja malttoi odotella nätisti, vaikka joutui yksin ollessa huoneessa olemaan häkissä. Iitukin käyttäytyi pääsääntöisesti hyvin. Kerran taisi räyhätä ja sekin tilanne oli sellainen, jossa tultiin sisältä ja ulkopuolella oli paljon vieraita koiria. Jonkin verran Iitu kuunteli yöllä ääniä ja saattoi murista ja haukahtaa, jos kuuli toisen koiran. Muuten käyttäytyminen hyvää.