Pitkästä aikaa päästiin treenaamaan kunnolla. Iitukin pääsi hommiin ja olikin oikein tyytyväinen illalla oloonsa. Anski talloi Iitulle reilun 1km jäljen metsään, jäljellä oli kulmia, piikkejä, keppejä ja pallo. Jälki vanheni lähes 2h ja ilma oli hyvä, kostea yöllisen sateen jäljiltä.
Janalle Iitu lähti todella reippaasti, mutta otti takajäljen. Tai en ole ihan varma kääntyikö itse vai nykäisikö liina sen verran, että neiti vaihtoi suunnan oikeaksi. Itse jäljestäminen meni hienosti. Välillä vauhtia meinasi tulla liikaa ja pari kertaa neiti lähti vähän trallattelemaan, että tässähän tämä jälki menee ja voin mennä tälleen rennosti vaan. Tämän takia 2 keppiä jäi metsään, mikä ei kyllä ole yleensä Iitun tapaista. Kulmat ja piikit otti pääsääntöisesti hyvin, osaa kävi varmistelemassa ja tarkentamassa hajua. Tien ylitys meni hienosti, eikä alustan vaihtuminen vaikuttanut mitenkään neidin työskentelyyn. Iitu oli myös helppolukuisempi jostain syystä. Mahtavin juttu jäljellä oli se, että kaksi sienestäjää oli jäljen päällä ja ne puhuivat Iitulle ja silittivätkin neitiä ohi mennen ja Iitu vaan jatkoi jäljen ajoa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Enemmin olisin olettanut Iitun ilmoittavan epämääräisistä kulkijoista metsässä haukkumalla, mutta neiti hoiti tilanteen todella hienosti. Tauko oli tehnyt neitokaiselle pelkkää hyvää.
Heti perään Iitu pääsi esineruutuun, joka ei ollut täysi leveä. 3 esinettä oli ruudussa, takakulmissa ja keskellä. Neiti lähti vauhdilla hommiin ja 2 ensimmäistä esinettä löytyikin helposti. Vasemman takakulman esinettä ei bongannut, eikä tainnut ihan kulmassa käydäkään. Haettiin sitten haju viimeiseltä esineeltä ja neiti sai palkan.
Urho pääsi ensin sitten esineruutuun. Hienosti malttoi mielensä ja oli kuulolla ruutuun tullessamme, vaikka oli selkeästi täpinöissään. 3 esinettä löytyivät helposti ja palautukset tehtiin täysiä, tosin esineiden luovutukset olisivat voineet olla nätimmät. Pienet esineet kun tuppasivat tippua isosta suusta.
Lopuksi talloin Urholle 350 askeleen jäljen pellolle. 5 kulmaa, 5 esinettä, nameja joka 3. tai joka 5. askeleella ja kaksi pitempää namitonta kohtaa. Jälki vanheni puolisentuntia. Sivutuuli oli paikoitellen voimakas. Paalulta lähtö oli hyvä ja keskittynyt. Itse jäljestäminen oli pääsääntöisesti hienoa ja nenä pysyi alhaalla, vaikka alusta oli epätasaista. Esineet Urho ilmaisi varmasti ja suoraan, esineiltä liikkeelle lähtemiseen täytyy keskittyä ja tehdä ne rauhassa. Alun kulmat ylitti vähän, mutta joka kerta alkoi reagioda nopeammin jäljen loppumiseen ja viimeisen kulman meni kuin juna. Hyvä jälki, pituutta vaan lisää.
Vielä siirryttiin kentälle ampumaan Iitulle. Jatkossa täytyisi aina muistaa purkaa vähän Iitua leikkimällä. Ilmottautuminen meni ok, siitä vähän seuraamista ja neitihän poikitti. Purin sitten vähän patukan kanssa ja uusi seuraaminen, joka oli parempaa. Seuraamisessa 2 laukausta, ensimmäisellä tai juuri ennen sitä pieni pomppu, ei muuta reagointia. Paikkamakuuseen neiti jäi hienosti ja tise menin piiloon. Ensimmäisellä laukauksella pieni nytkähdys ja toisella pieni piipahdus ja sitten makoili nätisti hyvän tovin. Ampuminenkin meni siist todella hyvin pitkästä aikaa.
Urhon kanssa otin kotipihalla vielä "vietti" palkkausta kipon kanssa. Nyt onnistui jo paikalla pyöriminenkin hyvin. Teimme samanlaisen harjoituskerran kuin maanantain ohjatussa treenissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti