Sunnuntaiaamuna lähdettiin kiertämään Luukin lenkkiä. Puolen välin paikkeilla huomasin yht'äkkiä Iitun roikottavan vasenta takajalkaansa ilmassa. Se oli kulkenut hiekkatietä pitkin yksikseen meidän edellä ja pojat paineli jossain metsässä. Ei siis tapahtunut mitään törmäystä, eikä Iitu edes vinkaissut. Jalka roikkui hervottomana, eikä Iitu voinut sille astua. Tunnustelemalla ei mitäänm ihmeellistä ilmennyt, mutta jalka ei vieläkään ottanut kunnolla alle. Lähdettiin sitten kulkemaan takaisin päin autoille. Pikku hiljaa jalka alkoi toimia paremmin, mutta edelleen Iitu kevensi sillä. Eipä auttanut muu kuin jättää treenit väliin ja mennä kotiin pesemään koirat mutakylvyn jälkeen ja odottelemaan, että Mevet aukeaa.
Olimme ensimmäiset Mevetissä ja pääsimmekin heti sisään. Lääkäri ronklasi jalkaa ja väänteli sitä. Refleksit oli normaalit, mutta Iitu aristi lonkan taaksevetoa sekä ristiselän palpaatiota. Ihan hännän lähettyviltä selästä löytyi kipupiste. Kyseessä saattaisi olla jonkinlainen iskias ja Iitu sai tulehduskipulääkekuurin. Jos vaiva uusii, niin sitten kuviin ja ortopedille. Muistelin, että toinen koira törmäsi Iituun reilu kuukausi sitten ja sillon Iitu roikotti häntäänsä lenkin ajan, muuta oiretta ei ilmennyt. Ehkä näilläkin tapauksilla on jokin yhteys? Nyt sitten Iitun on kahden viikon rauhallisella menolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti