Helmikuu ja Dobo

Jotain uutta tekemistä on pitänyt agin tilalle keksiä. Oman kunnonkin kohottaminen tekisi hyvää, joten ajattelin mennä Urhon kanssa kokeilemaan Doboa. Pieniä ennakkoluuloja oli, ettei Urho hommasta innostuisi ollenkaan. Toisin kävi, Urho teki hommia innoissaan ja aktiivisesti.

Ensin aloitettiin lämmittelyllä ja koiraa piti pyörittää molempiin suuntiin. Sitten jalkojen välistä pujottelua ja ohjaajan ympäri kiertämistä. Seuraavaksi venytettiin niskaa ylös ja alaspäin, myös kyljet venytettiin ensin nenä kiinni peffaan ja toisella kierroksella takajalan varpaisiin. Viimeiseksi kumarrus venytys.

Tämän jälkeen päästiin kunnolla hommiin. Pallo otettiin omien jalkojen väliin ja koira houkuteltiin pallon päälle. Urho tarjosi tätä heti ja pomppasi pallon päälle. Ensin aikamoisten tärinöiden kanssa, mutta rauhoittui nopeasti. Ensin vaan seisoskeltiin pallon päällä, sitten tehtiin istu, maa, ylös liikkeitä. Pallon päällä myös kokeiltiin pyörimistä.

Seuraavaksi istuttiin itse pallon päälle ja kierrätettiin koiraa pallon ympäri ja joka kerta piti nostaa jalka ylös ja koiran piti hypätä sen yli. Tämä tehtiin molempiin suuntiin. Sitten selälleen maahan makaamaan ja jalat ylös pallon päälle. Koira hyppyytettiin vatsan yli ja sitten piti tehdä vatsarutistus ja koiran ryömiä ali. Koira eteen maahan, punnerrusasentoon ja jalat pallon päälle. Punnerrus ja toisella kädellä koiran silitys ja sama toisin päin. Koira sai levätä hetken ja itse piti mennä punnerrusasentoon pallon päälle, selkä suorana piti jalkoja tuoda vatsan alle koukkuun. Koiran lepotauko jatkui ja itse tehtiin vatsoja selällään maassa maaten ja palloa kuljettaen ensin käsillä pään yli, ylös, pallo siirtyy jalkaterien väliin ja jalat käy maassa.

Me päästiin kokeilemaan myös tasapainotyynyä. Koiran piti laittaa joko etu- tai takatassut tyynylle ja siinä olla jonkin aikaa. Jos tämä onnistui hyvin voi koiraa pyörittää tyynyä ympäri niin, että etu- tai takajalat pysyivät tyynyllä. Kokeiltiin myös pieniä puoliympyrätyynyjä. Niille jalkojen asettelu olikin jo hankalampaa. Omistajakin kokeilivat Dobolla tasapainoilua ensin istuen ja sitten polvillaan pallon päällä. Ei ollut ihan helppoa ja antoi hyvän kuvan miten koirat saa tehdä töitä pysyäkseen pallolla.

Viereinen koirakko pyöritti palloa myös koiran ollessa etujaloillaan pallon päällä. Lopuksi vielä samat venyttelyt. Olipas hauskaa ja erilaista. Tätä kun pääsisi kunnolla harrastamaan, tekisi molemmille hyvää. Täytyy harkita oman pallon hankkimista.

Tammikuu

Tammikuu tuli ja meni. Urhon kanssa ollaan säännöllisesti tottisteltu tiistaisin. Nyt on purkkimenetelmällä motivaatio ollut korkealla. Ollaan harjoiteltu sivulle tuloja eri kulmista. Vaikein on, kun purkki jää selän taakse. Silloin Urho tarjoaa sivulle tuloa minun oikealle puolelle nenä väärään suuntaan. Kyllähän se pikku hiljaa alkoi pystyä kääntämään selkänsä purkille, kun huomasi ettei palkalle muuten pääse. Jäävät ovat vaihteeksi menneet oikein ja olleet nopeatkin. Paikkamakuuta on tehty purkki Urhon takana ja rauhakseen on nyt makoillut.

Suskin opeissakin käytiin ja samalla purkkiteemalla jatkettiin. Tehtiin seuraamista eri häiriöissä ja aika kivasti toimi. Toki välillä kontaktista jouduin huomauttamaan, mutta pääsääntöisesti hyvin seurasi. Oma kehuminen nostatti Urhoa mukavasti ja sitä pitäisi muistaa käyttää hyväksi ja oikeaa äänen painoa.

Uutena hommana innostuttiin hajuerottelusta ja sitä ollaan nyt kotosalla treenailtu. Ensin opeteltiin nenän työntäminen purkkiin ja kun siinä saatiin pidennettyä aikaa, lisäsin ekan hajun purkkiin, joka meillä on raha. Nyt on sitten yritetty opettaa hajun ja vihjesanan yhdistämistä. Iloinen yllätys on ollut se, että Urho on aivan innoissaan mukana hommissa. Silti se tekee hommat rauhassa ja täsmällisesti. Kun taas Iitu kerkää tarjota sataa asiaa ja kaata purkin tai nostaa sen hampailla tai jotain muuta mitä ei pitäisi tehdä.

Esineitä ollaan myös käyty etsimässä. Iitu on saanut hakea kaikki esineet, sitä kun niin rakastaa. Urhoa on vähän härnätty ja se on ollut seuraamassa toisten suorituksia ja lopuksi saanut hakea yhden tai kaksi esinettä. Motivaatio ja vauhti onkin pysynyt nyt hyvänä, vaikka on välillä joutunut tekemään enemmänkin hommia.

Vuosi vaihtui...

Vuosi vaihtui taas. Aamusta kävin koirien kanssa 15km lenkin ja tottisteltiin/tempuiltiin, jotta illan jaksaisivat olla rauhassa paukutteluista huolimatta. Meillä olikin jatkuvaa ampumista klo 18 puoleen yöhön. Urho ei paukuista välittänyt, vaikka pihalla käydessä itse säikähtelinkin paukkuja. Iitun piti ulkona ollessa pöhistä isommille paukuille, sisällä oli rauhakseen. Reagoi vain joihinkin suurempiin pamauksiin, mutta meillä soikin musiikki koko illan peittääkseen paukuttelua.

Sitten onkin aika kertailla viime vuoden tapahtumia sekä miettiä uusia tavoitteita tulevalle kaudelle.

Iitun tavoitteet vuodelle 2014: Jatketaan treenailua ja mummon virikkeellistämistä. Tokoa vähän totisemmin ja muuta sitten vaan mielenvirkistykseksi. Uusia temppuja pitäisi keksiä aivojumpaksi Iitulle. Viime vuonna aloitettiinkin "pallopaimennus" omin opein ja sitä jatketaan ainakin. Tokossa vielä haaveena kisaaminen, jos vaan saadaan lääkitys tauolle jossain vaiheessa. Terveenä pysytään toivottavasti.

Eipä tullut enää kisattua Iitun kanssa. Kuntoa on ylläpidetty lenkkeillen ja paljon on Iitua virikkeellistetty tempuilla. Tottista ja esineitä lähinnä otettu ja kesällä uitiin paljon. Iitulla ollut koko vuoden käytössä lääkitys virtsankarkailuun ja on toiminut hyvin. Tosin ihan alku vuodesta oli sisälle pissailua ja neitiä tutkittiin YES:ssä. Mitään ei löytynyt ja kokeiltiin jopa erikoisruokavaliota allergioiden pois sulkemiseksi. Vaikuttaa siis siltä, ettei lääkitystä voi jättää pois.

Iitun tavoitteet vuodelle 2015: Toivottavasti neiti pysyy terveenä ja lääkitys puree virtsan karkailuun. Virikkeitä ja nautinnollisia eläkepäivä Iitulle. Sopivasti tekemistä ja sopivasti lepoa. Pitkiä lenkkejä ja kunnon ylläpitämistä.

Urhon tavoitteet vuodelle 2014: Jälkikisoihin pääseminen on se ykkösjuttu. Heti keväällä yritetään, jos terveenä pysytään ja treenit menee suunnitelmien mukaan. Agissa olisi mölleily mukavaa ja jos saataisiin kepit varmemmiksi voitaisiin startata ihan virallisestikin. Tokon avoin pidetään mielessä, kaukoja pitäisi alkaa harjoitella ihan tosissaan. Jos ei muuta niin ainakin treenaillaan ahkerasti ja pidetään hauskaa.

Jälkikisoissa käytiin Urhon kanssa. Ensimmäisistä kisoista ei tulosta, toisista JK1. Tottis ei ollut ihan sitä mitä haettiin, mutta tulos saatiin. Agissa mölleiltiin ja päästiin ihan virallisiin kisoihinkin. Aikaiseksi saatiin yksi LUVA. Toko on ollut mielessä, mutta mitään en sen eteen saanut tehtyä. Treenattiin tosiaan ja pidettiin hauskaakin. Yksi hieno kokemus oli agirotu Janakkalassa, jossa osallistuttiin epäviralliseen luokkaan muiden Capricole koirien kanssa. Meidän joukkueen sijoitus oli 2/16 ja päästiin oikein palkintopallillekin.

Urhon tavoitteet vuodelle 2015: Jälkikisat on edelleen mielessä. Jos saadaan tottis hyvälle mallille ja suoritukseen kestoa korkataan 2-luokka. Tokoa pitäisi myös alkaa treenailla uusilla säännöillä. Paikkamakuu pitää saada varmaksi, että kisaamaan mennään. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin lopettamaan agin. Urhon selkä on ollut koko ajan jumissa ja epäilen, ettei se kestä agitreenien ja kisojen määrää. Mielummin pari kivutonta lisävuotta kuin rikottu koira. Jotain uutta pitää keksiä, ehkä rallytokoa tai jotain tarkempaa hajutreenailua. Iloista yhdessä tekemistä joka tapauksessa.

Vko 52 Joululoma

Ansaittu joululoma koittaa ensi viikolla. Sen jälkeen saakin mietiskellä menneen kauden tuloksia ja tulevan kauden haasteita.

Vko 51 Tottista ja hoitoa

Tiistaina hallilla Urhon kanssa. Hyvää seuraamista, jäävät oli nopeita ja paikkamakuussakin pysyttiin hyvin. Vähän selkeästi aiheutti jännitystä riiseni uroksen raskas hengitys, jota Urho kuunteli. Teki kuitenkin hommansa hyvin ja innoissaan,

Keskiviikkona käytiin Caritalla. Iitun etupää oli nyt hyvässä kunnossa eli siihen ainakin auttoi, kun ei olla palloa heitelty. On jäänyt äkkijarrutukset vähemmälle. Takapäässä sen sijaan oli edelleen jumia ja jänniä hermotuksia. Joko neidin liikkuminen aiheuttaa tämän tai sitten siellä alkaa olla jo jotain rappeutumaa, joka ei kuvissa näkynyt reilu vuosi sitten. Seuraillaan tilannetta. Reagoi kyllä hyvin aina hoitoon.

Urhon selkä oli nyt hyvässä kunnossa. Agitreenithän on nyt jääneet vähemmäksi, joten voisi kuvitella sen vaikuttavan? Ainut mikä löytyi oli jumi rintarangassa ja se on oletettavasti seurausta törmäyksestä. Tuli mieleen, että Urhohan törmäsi verkkoaitaan lenkillä jokunen viikko sitten. Johtuisiko siitä?

Vko 50 Aksaa

Tämän viikon ohjatut treenit olivat torstaina. Aksaa siis Urholle luvassa. Aloitettiin alastulotreenillä 6f okseri (30/35) 9f hyppy (35). Urho hyppäsi innokkaasti ja alastulot oli pehmeät. Toisessa treenissä hyppy (50-65) okseri (65/65). Urho hyppäsi nytkin hyvin ja paransi suoritusta vielä korkeammilla hypyillä. Ratatreenissä Urho veti taas onnessaan ja vauhdilla. Kepit hienosti ja kontaktitkin toimi.

Muuten ollaan vaan lenkkeilty paljon ja opeteltu uusia temppuja. Iitu on niin onnellinen, kun saa vähänkin tehdä jotain kivaa.

Vko 49 Vähän tottista

Perjantaina ajeltiin Lohjalle Suskin tottiksiin, mutta Suski  ei sitten päässytkään itse tulemaan paikalle. Otettiin porukalla keskenämme häiriötreeniä. Ensin ilmottautumisia Hepun ja Viivin kanssa, jotka meni hyvin. Sitten seuraamista ja paikkamakuuta. Kerran Urho nousi makuulta ja vein sen vaan tyynesti takaisin. Tämän jälkeen makoili nätisti. Luoksetulo otettiin pitkältä matkalta ja se oli hieno.