Iitun kanssa ollaan "pallopaimennuksessa" päästy siirtymään pallon liikutteluun. Ensin siirsin tarralapun jumppapallon kylkeen ja odotin Iitun koskettamista. Tästä hetken naksuteltuani otin lapun pois ja Iitu tarjosi kosketusta jo palloon omatoimisesti. Viikon aikana saatiin liikettäkin aikaiseksi ja silti pidettyä itsemme rauhallisina. Iitullahan on tapana palloista mennä ihan kierroksille. Kivaa tekemistä ilman suorituspaineita. Katsotaan miten saadaan hommaa vietyä eteenpäin.
Keskiviikkona ajeltiin Lohjalle Suskin oppeihin. Sen verran myöhäiseksi meni kentälle kerkeäminen, että Iitu sai tyytyä pallotteluun. No saipa neitikin vähän purkaa itseään. Vaihdeltiin aluksi kuulumisia ja nautiskeltiin A:n hakutulos kestityksistä. On se kiva, kun treenikaverit saa tuloksia niin pääsee herkuttelemaan.
Treenit aloitettiin sitten Urhon ja Viivin ilmottautumisella. Se meni mukavasti. Urho piti kontaktin ja siirrytiin ottamaan pieni seuraamispätkä, jonka jälkeen iso palkkaus. Ajatuksena oli siis tehdä kisamainen aloitus/viritys vieraalla kentällä ja hyvin näytti toimivan. Tämän jälkeen vähän seuraamista. Taas meidän laitettiin kulkemaan ojien varsille ja haettiin haasteita poitsulle. Ja Urhohan näytti mihin pystyy, teki siis hienoa seuraamista. Ohjaajakin sai kehuja, että otta käskyt rauhallisesti vastaan ja tekee käännökset harkitusti ilman kiirettä. Ihan loppu seuraamisessa Urho aukesi vähän ja tämän oletettiin johtuvan palkan odotuksesta. Nyt täytyy olla tarkkana, että palkkaan koiran alas oikealle kohdalle, enkä ota yhtään taka-askelta. Noudossa saatiin vinkiksi laittaa namipallo liiviin paikoilleen ja lähteä peruuttamaan koiran nostettua kapulan ja auttaa käsillä oikealle paikalle. Nyt ei haittaa, vaikka tulisikin vähän vinoon. Nyt keskitytään vain tarpeeksi lähelle tulemiseen. Tämän jälkeen Urho pääsi paikkamakuuseen ja hyvin poika makoilikin rauhallisesti n. 15min, jonka jälkeen Viivin lähtiessä kentältä piti pari piippausta päästää. Palkkana paikkamakuusta vain kehumiset, ei enää ruokapalkkaa ollenkaan, ettei ainakaan sen perään tarvitse itkeskellä.
Torstaina Urhon kanssa agissa. Korkeuden arvioinnilla, jota tehtiin viimeksikin Ullan kanssa. Tällä kertaa pressueste 70-90cm. Muuten hyppäsi hyvin, mutta 80-90cm pikku jänskää ja alastulo hiukan raskaampi. Toisena harjoituksena hyppynoutoa (45cm) patukalla. Hypyt oli hiukan löysiä, mutta tekniikka pysyi samanlaisena mennen tullen. Ratareeni meni tällä kertaa mukavasti, kunhan omistaja ohjasi oikein. 4 piti muistaa käskyttää takaa ja 6&7 käyttää suhinaa. Keppejä ei Urho meinannut jaksaa tehdä loppuun, pari kertaa oikaisi palkalle ennen kahta viimeistä keppiä. Jäi kyllä ilman palkkaa ja tekikin sitten hommat oikein kun näin vaadittiin. Itse kepit meni jo paremmin taas vaihteeksi.
Lauantaina oltiin Tuusulassa parkkiksella tottistelemassa A:n kanssa. Iitu pääsi häiriköimään Rikua. Seuraaminen meni mukavasti, Iitu pysyi paremmin paikoillaan kun itse tein seuraamisen rauhallisemmin. Tämän kun muistaisi jatkossakin. Jättävät ok, nouto 1kg ok. Tunnari otettiin kahteen kertaan ja se meni todella hienosti. Neiti oikein haisteli kapuloita ja valitsi sieltä sen oman. Työ voitto! Kaukoja muutama ja palkkasin vain kun teki oikein, muuten liike alkoi alusta. Luoksetulossa alettiin hakemaan taas vauhtia, joka on hidastunut taas luosketulon pysäytysten takia. Tehdään näitä siis ihan vaan erikseen. Täytyy koittaa, josko auttaisi sellainen, että teen yhtäkkisiä luoksekutsuja, vaikka olenkin vielä matkalla. Sekä peruuttamista ja palkkamista jalkovälistä taakse. Kaikkeahan Iitun kanssa on jo kokeiltu ja aina palataan samaan, kun otetaan luoksetulon yhteydessä pysäytyksiä.
Urho oli myös hyvällä fiiliksellä tottistelemassa. Otettiin seuraamista ja hienosti menee. Seuraamispaikka on taas oikea, pientä herpaantumista oli kontaktin kanssa välillä. Käännökset meni tosi hyvin. Itse pitää olla tarkkana palkkaamisen kanssa ja laskea palkkakäsi kunnolla alas. Muuten herra alkaa kurkottelemaan rintataskua kohti. Jättävissä tuli pientä hämmennystä istumisen kanssa, mutta 3 sarja auttoi taas asiaa. Maahanmeno oli hiukan hitaan oloinen, mutta seisominen tosi hyvä. Luoksetulo suora ja hyvin jarrutti vaikka tuli vauhdilla loppuun asti. Noutoa pari kertaa ja peruutus ja pieni apu toi pojan tosiaan mukavasti lähemmäs. Eteenmenoa alettiin sitten ottamaan uudella tavalla. A oli purkin ja namien kanssa kauempana ja itse vapautin Urhon ja käskin maahan hetken edettyään. Hiukan tuotti vaikeuksia uskoa käskyä. Ei palkattu, jos ei heti uskonut käskyä vaan juoksi purkille ja meni sitten vasta maahan. Pikku hiljaa pidennettiin matkaa, aika haastavaa Urholle mutta eiköhän se siitä ajan kanssa. Loppuun vielä pitkä eteenmeno purkille, jossa palkka ilman maahan menoa.
