16-18.8.13 Capricole leiri

Urhon kasvattaja järjesti ensimmäistä kertaa leirin kasvateilleen. Iitu oli myös huolittu mukaan treenailemaan. Perjantaina lähdettiin siis ajelemaan Inkoota ja Västankvarnia kohti. Illalla kerkesin vielä Iitun kanssa tokoilemaan ohjatusti. Meitä seuruutettiin käskytettynä ja kuulemma näytti ihan kivalta. Ainut missä tuli pieni virhe oli peruuttaminen. Kaukoihin saatiin sellainen vinkki, että koiran takajalkojen eteen laitetaan pieni kevyt este ja sen avulla koira oppisi tekemään vaihdot. Eli tämän avulla saataisiin oikeat liikeradat koiran lihasten muistiin. Koitinkin tätä Iitun kanssa ja vaikutti ihan toimivalta vinkiltä. Urho kanssa otin pk tottista häiriössä. Ja hyvin poika seuraili, vähän välillä kontakti tippui. Paikkamakuutin häiriössä liinan kanssa ja hyvin pysyi paikoillaan.

 

Lauantai aamusta lähdettiin maastoihin ja pääsin tekemään metsäjälkeä koirille. Hyvää maastoa ei ollut kauheasti, aika paljon olisi ollut vain sankkaa ryteikköä. Urhon jäljen alun sain onneksi kuitenkin helppoon varpu metsään ja loppuosa taas hakkuu alueelle. Urholla oli jäljellä 8 keppiä + ruoka, n. 500m pitkä. Jana oli 10 metriä ja jälki vanheni 1h. Janalla Urho eteni kohtuullisesti, mutta jäljen nosto oli hiukan hapuleivaa. Löysi kuintekin oikean suunnan ja ekan kepin. Itse jäljestäminen oli välillä parempaa, välillä huonompaa, nenä nousi helposti. Kulmat oli haastavat, mutta suoriutui niistä itsenäisesti. Kepit ilmaisi hienosti, paitsi yhdellä joutui tekemään paljon töitä löytääkseen sen.

 

 

Iitun jälki oli 600m pitkä ja se kulki hakkuu alueella, vain jäljen keskiosa oli varpumetsässä. Keppejä 8 + ruoka, kulmia, piikki, n. 1,5h vanha. Iitun jälki oli haastavassa maastossa. Oli rinnettä, ojan ylityksiä, ryteikköä, hakkuu jätettä ym. Jana oli 30m ja sen Iitu otti hyvin, tosin valitsi takajäljen jolta kääntyi oikeaan suuntaan. Iitu jäljesti hienosti, maa vainuisesti. Kepit nousi tarkasti ja kulma työskentelykin oli hyvää. Tauko on tainnut tehdä neidille hyvää. Ja toinen oli niin onnessaan päästessään töihin.

 

Hirvikärpäsiä metsässä oli järkyttävän paljon ja oma hermot oli koetuksella, että pysyin hiljaa. Aamun ilma oli lämmin ja nihkeä ja jäljet ajettuamme alkoikin sataa. Onneksi oli lounaan aika.

 

Ruuan jälkeen kävin seurailemassa toisten tokotreenejä ja kuuntelemassa vinkkejä, koska meillä oli tauko. Sitten kävin lämmittelemässä koiria lenkillä ja otin Urhon kanssa toisen paikkamakuun liinassa. Taas pysyi hyvin paikoillaan. Sitten olikin agitreenien vuoro. Otimme paria hyppyä ja putkea ohjausharjoituksena. Molemmat koirat pääsi töihin ja tuntuivat nauttiman hommista. Iitun onnen kuuli taas koko kylä. Uutena asiana opin jarruttamisen esteen takana, jos siitä on esim. tiukka käännös seuraavalle esteelle. Molemmille toimi kädellä stop näyttö, joka piti vaan tehdä ajoissa jotta koira kerkesi sitä noudattamaan. Urhon kanssa otettiin toinenkin harjoitus, mutta jostain syystä se ei hahmottanut harjoituksessa olleita keppejä ollenkaan. Ja juuri torstaina se oli tehnyt hienosti ilman ohjureita kepit rataharjoituksessa. Näytti ihan siltä, että se ei vaan yksin kertaisesti taipunut keppien väliin. No, tehtiin sitten pelkkää putki, muuri, hyppy treeniä. Tämän jälkeen käytiin jäähdyttely lenkillä Stella ja Emman kanssa.

 

Illalla vielä käytiin ottamassa esineitä. Tallottiin porukalla 50m syvä ja 30 leveä suikale. Molempiin takakulmiin vietiin vieraat esineet ja otin Urhon hommiin. Poika ei meinanut lähteä liikkeelle, mutta toisella lähetyksellä irtosi takakulmaan ja toi esineen. Jätin sitten siihen, kun ajattelin toisen olevan sen verran väsynyt ja halusin saada onnistuneen suorituksen. Iitu sai hakea toisen takaesineen ja sen se tekikin nopeasti. Ennen nukkumaan menoa otettiin leikkimielinen makkarannouto kisa, jossa siis koira lähetetään hakemaan puolikasta makkaraa pesuvadista, jossa on vettä. Urhohan paineli vadille onnessaan ja söi makkaran mua mulkoillen, että mitäs siellä huutelet. Iitun kanssa elättelin vähän toiveita, että se olisi jopa voinut tuodakin makkaran, mutta neiti oli eri mieltä ja popsi makkaran tyytyväisenä kitusiinsa.

 

Sunnuntaina Jukka Linnatsalo tuli kertoilemaan peltojäljestä. Itselle suurin osa oli tuttua juttua. Mieleen jäi ehkä parhaiten sellainen ajatus, että jäljelle laitettava ruoka määrä on aina sama, mutta jälki pitenee sitten sitä myöten kuinka paljon tyhjiä askeleita jäljelle voi jättää. Kuulosti järkevältä. Toinen hyvä ajatus oli se, että 4 perättäisenä päivänä ajetaan jäljet. 1 päivänä on jäljellä paljon ruokaa, 2 päivänä vähän vähemmän, 3 päivänä hyvin vähän tai ei ollenkaan=kisajälki ja 4 päivänä taas paljon ruokaa=palautta jälki. Tämän jälkeen pidetään 4 päivää taukoa ja sitten taas sama homma uudestaan. Tämähän valmistaisi koiraa hyvin kisajäljelle.

 

Jukka piti koirille myös viettitestausta. Urho oli taas oma itsensä eikä kauheasti hommasta innostunut. Ensin vähän palloteltiin ja sitten härnättiin ja haukutettiin ja näin saatiin vähän leikkimistä aikaiseksi.

 

 

Iitukin pääsi kokeilemaan ja leikkiminenhän oli hauskaa: Tosin varsinkin aluksi Iitu oli sitä mieltä, että Jukka on hyvin epäilyttävä tyyppi ja sille ei ainakaan lelua kannata viedä. Neiti kuitenkin rohkaistui ja alkoi leikkiä ihan kunnolla isolla patukalla. Neidistä siis löytyi viettiä =).

 

 

Ruuan jälkeen päästiin vielä peltojäljelle Jukan opastuksessa. Talloin molemmille koirille samanlaiset jäljet (salama). 300 askelta, 5 esinettä, nameja jokaisella askeleella, joka 3. tai yksi pidempi namiton kohta. Kulmat molempiin suuntiin.

 

Urhon jälki vanheni 1h 15min. Paalu lähtö oli hieno, poitsu keskittyi hienosti. Itse jäljestäminen parani kuulemma koko jäljen ajan ja nenä pysyi hyvin alhaalla ja ruoka maistui. Kulmat Urho teki täydellisesti, mutta esineet tuottivat vaikeuksia. Se ei tuntunut edes merkkaavan esineitä ja tarvitsi osalla ainakin lisäkäskyn mennäkseen maate. Lisäksi ilmaisi vinoon, joten jouduin korjaamaan joka esineellä Urho suoraan vetämällä esinettä jäljen suuntaisesti. Ensi kerralla ehkä ruokapurkki kepin alle? Esineeltä liikkeelle lähdettäessä sain vinkiksi laittaa nami juuri nenän eteen ja parille seuraavalle askeleelle, että koira lähtee heti hyvin ja rauhassa liikkeelle. Ennen esineitä kunnon tyhjät, samoin pari tyhjää esineen jälkeen. Liinatuntumasta sain huomauttamista, että sen kanssa pitää olla tarkempi.

 

Iitun jälki vanheni 1,5h. Paalulta lähtö oli huolimaton, eikä neiti meinannut malttaa keskittyä kunnolla. Tähän auttoi liina tuntuma ja se, että siirryin lähemmäs koiraa. Iitunkin jäljestys parani loppua kohden ja nenä pysyi jo hienosti alhaalla. Esineet ilmaistiin hienosti, osa vähän vinoon, mutta korjasin asennon vetämällä esinettä jäljen suuntaisesti. Esineiltä liikkeelle lähtöihin sama huomio kuin Urholla ja se toimikin tosi hyvin Iitulla. Kulmat Iitukin otti tosi tarkasti ja hienosti.

 

 

Kahvittelun jälkeen käytiin vielä Katin kanssa ottamassa pk-tottista kentällä pareittain. Urho ensin makuulle ja ammuin kaksi laukausta hyvin pysyi hiljaa. Seuraaminen oli ok, jättävissä ei meinannut mennä maihin, vaan tarvitsi muutaman toiston. Luoksetulo ok ja tasamaanouto ok. Hyppyjä en uskaltanyt ottaa, koska esteiden kunto oli surkea. Eteenmenossa ei meinannut lähteä etenemään ennen kuin oli pari kertaa käskyttänyt uudestaan. Taisi olla poitsu jo hiukan väsynyt.

Kaikenkaikkiaan hieno viikonloppu ja hyvät treenit. Urho oli tosi rauhallinen koko ajan, eikä ollut missään määrin kiinnostunut vieraista koirista. Nukkui hiljaa yönsä ja malttoi odotella nätisti, vaikka joutui yksin ollessa huoneessa olemaan häkissä. Iitukin käyttäytyi pääsääntöisesti hyvin. Kerran taisi räyhätä ja sekin tilanne oli sellainen, jossa tultiin sisältä ja ulkopuolella oli paljon vieraita koiria. Jonkin verran Iitu kuunteli yöllä ääniä ja saattoi murista ja haukahtaa, jos kuuli toisen koiran. Muuten käyttäytyminen hyvää.

 

Vko 33

Maanantaina ajeltiin Suskille tottistelemaan. Tiedossa oli, että kisamaista tottista tehtäisiin, mutta en kuitenkaan ollut asiaan valmistautunut edes ajatuksen tasolla. Olisi ollut syytä käydä kisaliikkeet läpi ja mitä saa tehdä ja mitä ei. Olin siis hiukan epävarmalla fiiliksellä joka ehkä näkyi myös Urhossa. Tosin ei Urhokaan parasta osaamistaan antanut. Ilmottautuminen meni ok Urhon osalta ja vein sen paikkamakuuseen. Ja mitä tekee herra? Kun pääsin 30 askeleen päähän ja olin hetken seissyt herra nousee. Käyn laittamassa takaisin makuulle ja nousee vielä tämänkin jälkeen 2 kertaa. Hermot meni sitten tässä vaiheessa. Jostain syystä Urho ottaa Rikusta hirveästi kierroksia. Ampumiseen Urho ei reagoinut mitenkään.

 

Seuraaminen meni Urholla pääsääntöisesti hyvin, kontakti tippui pariin otteeseen. Ampuminen ok. Henkilöryhmä oli haastava, kun ihmisillä oli käsiä ja herkkuja taskuissa, jotain oli pakko käydä moikkaamassa. Jättävät meni ok, tosin nopeampia saisi olla liikkeet. Luoksetulo ok. Noutokapulan haku oli hankala, kun kapulateline liikkui. (Yksi henkilöryhmän jäsen hoiti tätä tointa). Tasamaanouto ok, olisi voinut tulla lähemmäs. Kehuja saatiin luovutuksen jaksottamisesta. Hyppynoudossa otti lonkka kiinni esteeseen ja itse säikähdin ja pasmat meni sekaisin. En odottanut Urhon istumista vaan nappasin kapulan suusta. Urho itse ei kyllä esteeseen osumisesta välittänyt ja otettiinkin uudestaan hyppy ilman noutoa ja meni ok. Eteenmenossa valmisteleva osuus hyvä, mutta ei edennyt tarpeeksi ja heittäytyi kapulan lentopaikalle maahan. Jatkolähetyksellä eteni vähän enemmän. Olo oli hiukan masentunut tämän suorituksen jälkeen. Antoipahan nuori herra taas aihetta ajatteluun ja tiedänpä hyvin mitä tarvitsee treenata.

 

Tiistaina Anu tuli hoitelemaan koiria. Iitu oli hyvässä kunnossa ei mitään ihmeempiä. Urholta löytyi jumeja vasemmasta kyljestä ja ne aukesi helposti. Eliaksella oli jumeja taas vähän enemmän ja lavan kohta oli tosi kipeä. Hienosti antoi kuitenkin hoitaa. Kovin oli koirat onnellisia Anun hoidosta.

 

Torstaina Ullan agitreeneissä. Aloitettiin lelun hakemisella pressuesteellä (30-50cm), jonka molemmin puolin oli 3 ponnaria. Urholla oli hyvä vire, mutta vähän ähki alastuloilla lopuksi. Oma liike varmasti vauhditti Urhoa. Toisena harjoituksena alastulotreeniä. 3 hyppyä (30cm) 9f, hyppy (30-35cm). Aina jossain osassa oli jotain vikaa ja etupää tuntui olevan "heikko", ähisi. Mietittiin olisiko käsittely voinut vaikuttaa tähän, kun ei ole normaalia Urholle? Lopuksi taas rataharjoitusta joka oli kivaa. Saatiin suoritettu esteet 1-13 ilman virheitä. Keinun jälkeen mokasin ohjauksessa ja Urho suoritti esteen väärältä puolelta. Kontaktit oli täydelliset ja kepit hienot, ilman ohjureita. Loppuratakin saatiin onnistumaan, ehkä sitä itsekin on jotain oppinut.

 

 

 

 

Vko 32

Tiistaina koululla tottistelemassa. Urho oli hiukan nukuksissa. Suoritti liikkeet oikein, mutta kontakti putoili, eikä ollut sellainen hyvä jännite tekemisessä. Otettiin siis pareina Rikun kanssa ja Urho sai aloittaa liikkeet. Ilma oli taas kuuma ja painostava, ehkä sekin vaikutti Urhon laiskuuteen. Seuraaminen suht ok, kontakti tosiaan tippui välillä ja ei ollut ihan niin innokas kuin nyt aikaisemmilla kerroilla. Jättävät ok, luoksetulossa pallo liivissä, olisi saanut tulla hiukan lähemmäs. Tasamaanoudossa sama homma, mutta haki innokkaasti. Hyppynouto (80cm) ok, mutta A:lla ensin toi hypyn kautta, sitten kiersi ja vasta pienellä avulla toi A:n kautta kapulan. Eteenmenossa olin vienyt ruuan valmiiksi Rikun pallon taakse. Yritin siis käskyttää herraa maahan, mutta herrahan ei kuunnellut vaan toi pallon minulle. Uusi yritys ja yritti tuoda ruokakipon minulle, mutta uskoi viimein karjaisua ja kävi maahan. Eli kun halutaan herra maihin, palkka tulee minulta. Paikkamakuussa pysyi hyvin, pari kertaa kuului pientä piipitystä ja lonkkaa vaihtoi pariin otteeseen. Urhon seläntakana oli tosin lapsia lisähäiriönä.

 

Iitulle tokotusta. Aika kivasti meni liikkeet. Luoksetulon pysäytykset hyvät, tosin vaihtoi laukan raviksi ensimmäisen pysäytyksen jälkeen. Ruudun vieressä oli kapula, jonne neiti taas yritti mennä ensin, sitten bongattiin jalkapallo kentän laidalta ja vasta kolmannella "huomasi" itse ruudun. Tunnari tehtiin 4 vieraalla ja hienosti taas haisteli kapulat läpi ja toi oman.

 

Keskiviikkona käveltiin taas koirien kanssa koululle. Urholle hypyt tällä kertaa molemmat onnistuivat ensi yrittämällä, kävin tosin vähän taputtamassa A:ta, että muistaisi tulla sen kautta. Eteenmenossa huijasin niin, että jätin Urhon odottamaan ja kävin muka viemässä jotain eteenmenolle. Kahdella ensimmäisellä yrittämällä uskoi maahan käskyä vasta monen yrityksen jälkeen ja etsi kentän laidalta ruokaa. Lähti vielä kolmannellakin yrittämällä liikkeelle ja nyt pysähtyi käskystä maahan. Iitulle kaukot ruokatakapalkkana. Istumaan nousemiset jumitti aluksi, mutta siitä se sitten lähti ja hyvin toimi.

 

Torstaina olin yksin agissa ja treenasinkin molempia koiria. Urholle ensin 90cm hyppynouto ok, sitten A:lla sama ja taas ensi yrittämällä herra meni A:n, mutta palasi hypyn kautta. Toisella yrittämällä sitten onnistui suorittamaan A:n mennen tullen. Sen lisäksi otettiin keppejä ja hyvin onnistui pujottelu ja vauhtia löytyi. Otettiin myös puomia ja siinä kontaktitreeniä. Meni ihan kohtuudella, ei juokse läpi, mutta pysähtyy välillä liian ylös. Rengas ok, putket ok ja pöytä ok. Harjoittelin myös kaukokäskytystä pöydällä ja hyvin totteli. Sitten vielä maahanmenoa niin, että jätin Urhon hallin toiselle puolelle seisomaan ja menin itse toiselle puolelle, hyvin totteli nytkin.

 

Iitun kanssa otettiin vähän agiesteitä mitä se nyt muistaa. Puomilla paineli täysiä, samoin A:n, mutta kontakteistahan ei ole enää tietoakaan. Väliin vähän tottista, seuraamista, liikkeestä maaahan ja kaukot. Taas oli vaikeuksia nousta istumaan, mutta toisella yrittämällä parempi. Loppuun ruutua ja neitihän oli niin kiihkoissaan esteistä, että ensin suoritti hyppyjä, eikä löytänyt ruutua. Menin lähemmäs ja sain ruudun suoritettua. Otin vielä kauempaa ruudun uudestaan ja A:han oli siinä sopivasti matkan varrella vieressä ja sen kautta piti sitten painella ruutuun. Mitäs tuolle mummolle voi muuta kuin hymyillä, kun toinen on niin onnessaan esteistä.

Viikonloppuna tein Urholle 4 janaa ja jokaisessa oli jotain ongelmaa. Vaikka herra oli katselemassa janan tallaamista ja oli tulossa kovasti perääni, ei se kauheasti vaikuttanut janoja otettaessa. Osan janoista kulki hyvin, osassa yritti kaartaa. Ei möyskään nostanut mitenkään tarkasti jälki, löysi kuitenkin jäljet ja kepit.

Vko 31

Maanantaina käveltiin koirien kanssa Lahnuksen koululle hyppimään. Urholle nyt tehokuuri metristä ja A:ta. Tosin ei täyskorkeina, vaan tilanteen mukaan edetään. Hyppynouto pikku kapulalla ok, A:lla meni hyvin mutta kiersi takaisin pari kertaa, ennen kuin kävin vähän auttamassa. Tarvitsee siis toistoja, jotta ymmärtää että esteet suoritetaan molempiin suuntiin.Iitulle kaukoja, jotka toimi hyvin pitkältä matkalta. Takapalkkana iltaruoka.

 

Torstain agissa Urhon kanssa aloitettiin pressuesteellä (25-45cm), jonka molemmin puolin 3 (I 6f I 6f I 9f II 9f I 6f I 6f I)ponnaria. Tässä siis lelun hakemista ja hyppytekniikka pysyi hyvänä, vähän saatiin lisää vauhtia omalla liikkeellä, kun herra laiskotti. Toisena harjoituksena pressuestettä set point harjoituksena (45-65-45cm). Tekniikka pysyi hyvänä ja jaksoi hypätä hyvin. Lopuksi keppejä (alussa ja lopussa 2 ohjuria). Parinn hypyn kautta otettiin erilaisia lähestymisiä kepeille. Hienosti poitsu pujotteli.

 

Perjantaina sitten jälkeä treenaamassa. A talloi Urholle n. 600m jäljen parilla kulmalla ja 7 kepillä+ruokakippo lopussa. Jälki oli reilun tunnin ikäinen ja jana oli alokasluokan pituinen. Lähtö oli hiukan laiskan oloinen ja meni jäljen yli, mutta sai hajun ja kaartoi jäljelle. Itse jäljestäminen oli suht hyvää, saisi olla tarkempi ja tarvitsisi lisää jäynää, ettei olisi niin varma ja rallattelisi vain menemään. Eli siis tarkkuutta saisi tulla lisää. Kulmat suoritti, mutta teki varmistus pyörähdykset, kepit ilmaisi varmasti ja nekin onkin Urhon paras puoli jäljellä. Ruokakupin ohi jäljesti eli sitä tarkkuutta kaivataan. Ensi kerralla pitää muistaa herätellä herra ennen töihin ryhtymistä, vaikka haukuttamalla.

 

 

Tallottiin 2 janaa, joissa molemmissa 3 esinettä. Iitu oli hyvin innokas päästessään töihin ja esineet nousikin yksi kerrallaan varmasti. Ja neiti nautti joka sekunnista. Urho oli selkeästi herännyt ja toimi myös hyvin suikaleilla. Pysyi hyvin alueella ja ensin nostatin 3 esinettä ja toisesta 2. Hyvin jaksoi poitsu tehdä töitä ja oli tyytyväisen oloinen.

Viikonloppuna oli tarkoitus treenailla janoja Urhon kanssa, mutta herra onnistui perjantai iltana saamaan anturaansa viiltohaavan. Viikonloppu meni sitten tassu paketissa huilaten. Iitun kanssa tokoiltiin kentällä pallo palkalla ja hyvin toimi voi liikkeet.