Kuvia pääsiäiseltä

 

 

 

Vko 15 Tottista ja vähän lisää tottista

Viikon treenailut alkoi maanantaina 5km juoksulla molempien koirien kanssa erikseen. Iitulla vauhtia oli oikein mukavasti ja Urho ravaili rauhalliseen tapaansa.

 

Keskiviikkona tottisteltiin Luukissa. Iitulla oli oikein kivaa ja otettiin ruutua, kaukoja, seuraamista ja pysäytyksiä. Jostain syystä aina ensimmäinen lähetys ruutuun on hiukan hankala, sinne mennään rauhallisesti ja usein lähestyy oikeanpuoleista etutolppaa. Sen jälkeen hahmottaa ruudun paremmin ja vaikka vaihdan lähettämissuuntaa on liikkeessä enemmän vauhtia ja varmuuttaa. Kaukot meni hienosti takapalkalla. Seuraaminen luonnistui normaaliin tapaan. Vasemmalle käännökset ovat hankalia, mutta sitähän ne ovat aina olleet. Pysäytykset onnistuivat hyvin, mutta vaikuttavat heti vauhtiin.

 

Urhollakin oli oikein hyvä treenipäivä. Ensin härnäsin poikaa ja haukutin, sitten viritys ja siitä seuraamista. Hyvin sujui seuraamiset eri tavoin. Taas huomasi kuinka Urhoon vaikuttaa oma treenimotivaatio ja "palkkaus into". Urho tarvii kunnon palkkaukset kehuineen, josta syttyy. Jättävät meni tänään ok, luoksetulot läheltä ok. Kapulanpito myös ok ja oikein halusi kapulalle. Vauhtinouto ja eteenmeno vauhdikkaat.

 

Torstaina oli vuorossa agitreenit Urhon kanssa. Hommat alkoi 5 hypyllä, joissa rimat leveällä ristikolla 45cm korkeudessa. Tarkoitus oli taas tuoda esinettä hypyillä. Vietti vasemmalle taas, joten otettiin muutama oikeanpuoleinen ristikkorima pois. Näin saatiin tällä kertaa menemään suoraan. Vaikeuksia tuotti muistaa ottaa esine mukaan maasta. Monta kertaa poitsu lähti liikkeelle kääntyi heti ympäri nappasi lelun suuhun ja toi. Tärkeintä kuitenkin se, että hyppytekniikka pysyy hyvänä vaikka kantaakin suussaan jotain.

 

Rataharjoitus oli mukava. Taas aloitettiin kepit 4 ohjurilla, jotka saatiin kaikki otettua pois. Hienosti Urho kyllä pujottelee. Rata meni mukavasti ja Urholla oli kivaa. A:lla edelleen vaikeuksia pysähtyä kontaktille, kun vauhtia liikaa. Sitä hinkkailtiin jonkin verran. Muuri tehtiin maksi korkuisena ja sen suorittaminen niin tiukkana oli vähän hankala. Ekalla kerralla siinä tuli virhe. Urho meni myös helpommin putkeen, kun 9 esteenä oli A. Omalla liikkeellä oli tähän suuri vaikutus.

 

 

Perjantaina ajeltiin Lohjalle pitkäs aikaa Suskin opetukseen. Oltiin ajoissa paikalla ja otin siinä Iitun kanssa ruutua ja kaukoja. Taas ensimmäinen ruutuun lähetys oli nihkeämpi ja seuraavat suunnasta riippumatta vauhdikkaita. Kaukot meni täydellisesti.

 

Urhon kanssa otettiin seuraamista. Mitäs siitä taas voi sanoa. Hyvinhän herra osaa seurata, mutta ohjaajan pitäis mennä oman "mukavuus" alueensa yli eli lisää haasteita. Urho tarvitsee yllätyksellisyyttä, koska se puutuu muuten hommiin. Pikkasen edistää välillä, mutta sitäkin saatiin korjattua nopeuden vaihteluilla ja pysähdyksillä. Seuruutettiin ylä- ja alamäkeen ja siinä oli tosi hienoa seuraamista. Sitten otettiin hyppyä. Itse olen ollut ehkä hiukan ylivarovainen tämän kanssa, mutta pikku hiljaa tässäkin edetään. Hyppyytettiin sitten 90cm esteellä molempiin suuntiin ja hienostihan se poika hyppää, ei mitään ongelmia. Seuraavaksi sitten se metrinen.

 

Lauantaina vaihteeksi Vermossa tottistelemassa. Iitu sai aloitella hommat. Neiti oli aluksi vähän nukuksissa ja olinkin ihmeissäni kun seuraaminen oli niin "sievää". No heräsihän se neitikin pienen pallottelun jälkeen. Ruutua ja taas sama homma, ensimmäinen ruutuun meneminen varovaisen oloinen. Loput vauhdikkaita. Seuraaminen muuten ok, mutta vaikeuksia tuotti vasemmalle kääntyminen taas. Kaukoissa ei ihan täydellistä suoritusta tänään, neiti alkoi kääntymään hiukan vasemmalle. Viimeisellä kerralla saatiin onnistunut suora suoritus.

 

Urholle taas viritykset ja siitä seuraamista. Vesilätäköiden ylitys oli hankalaa ja siinä tuppasi väljenemään. Kuljimme sitten paljon vesilätäköissä. Autoille päin seuruuttaessani väljeni taas ja siitä sitten huomautin ja herra otti nokkiinsa. Jättävissä ensimmäinen istuminen hidas enkä tästä palkannut, seuraavilla sitten herra ei enää halunnut istua. Otettiin sitten istumista ihan muuten vaan. Maahanmeno ja seisominen ok. Eli Urholla ei toimi se, ettei sitä palkataa vain nopeista/parhaista suorituksista. Sillon kun tekee oikein pitää siis palkata, vaikkei ehkä paras suoritus olisikaan. Luoksetuloja läheltä ja vauhtiluoksetulo. Kapulan pitoa ja vauhtinouto. Vauhtinoudolla vauhti löytyi takaisin päin tullessaan, kun kehuin ja juoksin itse karkuun. Eteenmeno taas vauhdikas.

 

Sunnuntaina käytiin kiertämässä Luukin lenkki. Minulla oli koirat kiinni, kun edellä kauempana kulki tollerilauma omistajineen. Jostain syystä yksi koirista oli sitten jäänyt laumasta jälkeen ja tuli meidän luokse. Ihan nätisti kyllä tuli, mutta yritin silti ajaa sen pois. Urho ei kaverista välittänyt mitään ja Iitukin oli yllättävän nätisti. Haistelivat ja Iitu murisi, ettei ihan iholle tarvitse tulla. Omistaja sitten jossain vaiheessa lompsi hakemana koiransa pois, kun tajusi mitä oli tapahtunut. Täytyy sanoa, että hiukan yllättivät omat koirat (Iitu) käytöksellään. Kiva, että joskus näin positiivisestikin.

 

7.4.13 Urho luonnetestissä

Sunnuntaina oli viimein vuorossa luonnetesti. Haettiin Urhon kasvattaja Kati kyytiin ja ajeltiin Orimattilaan Mikael Laineen ja Sami Heikkilän testattaviksi. Tuomarit olivat todella asiallisia ja mukavia. Ottivat joka koiran yksilöllisesti, eivätkä yhtään turhaan paineistaneet koiria missään osiossa.

 

Urhon arvostelu:

 

Toimintakyky -1 pieni

Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu +1 pieni

Taisteluhalu -1 pieni

Hermorakenne +1 hieman rauhaton

Temperamentti +3 vilkas

Kovuus +1 hieman pehmeä

Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luokseenpäästävä, avoin

Laukauspelottomuus ++ laukauskokematon

 

Loppupisteet 110 ja hyväksytty

 

Leikkimään Urho ei oikein innostunut. Vähän jahtaili keppiä ja rättiä. Kelkalla haukkui ja tempoili kauemmas ja kelkan tuloa meitä kohti kevennettiin niin, ettei se tehnyt hyökkäyksiä.  Minun avustuksella uskalsi käydä katsomassa kelkkaa ja vähän taisi väistää kelkkaa ohitettaessamme sitä uudestaan.

Kuvaaja Kati Kämppi

Ihmishyökkäyksessä haukkui ja murisi vähän, uhan loputtua oli onnessaan ja lähti iloisena uhkaajan matkaan. Haalarin ohitti rauhassa, mutta pikkasen taisi väistää, tynnyrillä tarvitsi minun apua käydäkseen haistamassa ihan läheltä.

Kuvaaja Kati Kämppi

Pimeässä huoneessa liikkui, vaikeuksia tuotti ylittää maassa olevaa jätesäkkiä ja samalla oli törmännyt penkkiin. Löysi kuitenkin omistajan nurkan takaa piilosta ja oli onnellinen. Seinässä tapahtuvassa uhassa väisti jo kaukaa tulevia kepin heilahduksia ja kerran taisi yrittää paeta, jonka jälkeen uhkailut lopetettiin ja onnellisena taas moikkasi uhkaajaansa.

Kuvaaja Kati Kämppi

Ampumisiin en huomannut sen reagoivan, mutta videolta katsottuna laittaa ensimmäisellä korvat luimuun. Mielenkiintoinen kokemus.

 

Vko 14

Tämän viikon treenailut alkoi torstaina agilla. Urhon kanssa otettiin ensin pressuesteellä perushyppimistä 30cm -> 60cm ->30cm. Hyppäsi reippaasti ja hyvällä tekniikalla. Toisena harjoituksena 5 hypyn sarja, jossa lelun tuominen mukana. Vasemmalle vietätti taas ja erilaisin "virityksin" etsittiin tapaa, jolla mies menisi suoraan. Joka toisen reunan ollessa ylhäällä herra valitsi matalimman kohdan suorittaa hypyt. Joka tapauksessa itse hyppiminen meni hyvin ja Urho kantoi lelua nätisti. Pää pysyi alhaalla ja teki hommat innokkaasti. Näillä harjoituksilla pyritään nyt valmistautumaan metrisen pk-esteen hyppäämiseen. Lopuksi otettiin vielä kepit ja jäljellä oli 4 ohjuria, jotka poistettiin yksi kerrallaan. Urho suoritti siis ensimmäisen kerran kepit kokonaan ilman ohjureita. Hyvin on tuolla tekniikalla onnistunut opettaminen, vaikka siinä aikaa onkin mennyt. Mutta olemme treenanneet vain kerran viikossa, eikä keppejä ole aina edes otettu ja jossain vaiheessa oli pidempikin tauko Urhon voinnin vuoksi ettei keppejä treenattu. Hyvin hakeutuu itse oikeaan väliin keppejä suorittaessaan.

 

Perjantaina tottisteltiin Luukissa. Urhon kanssa seuraaminen meni ok, mutta kun alettiin ottamaan jättäviä ei herra muistanut ollenkaan mitä istu tarkoitti. Tiedä sitten häiritsikö märkä ja vetinen maan, ettei kyennyt istumaan vai mistä johtui. Tästä johtuen meni pasmat sekaisin ja koko treeni lässähti siihen. Loppuun otin sitten vielä eteenmenon, että saatiin edes vauhdikas lopetus treeneille.

 

Iitun kanssa seuraamista, joka ok. Kaukoissa ekoilla vaihdoilla lähti kääntymään taaksepäin palkan toivossa. Seuraavilla pysyi hyvin paikalla. Ruutu meni suht hyvin, mutta vieläkin aluksi haastavaa hahmottaa ruutua.

Vko 13 Ja vähäistä treeniä

Keskiviikkona juoksemassa molempien kanssa 5 km erikseen. Rutiinilla jo hoituu homma.

Torstaina tottisteltiin Anskin kanssa Luukissa ja illalla käytiin vielä Urhon kanssa omatoimi agitreeneissä. Tottiksessa hinkkailtiin perusasioita ja agissa yksittäisiä esteitä, kontakteja ja jotain ohjauskuvioita.

Lauantai aamusta vielä tottikset Luukissa ennen pääsiäisen viettoon mökille lähtöä. Mökillä ulkoiltiin kovasti ja koirat nauttivat olostaan. Järven jäällä vietettiin päivät juosten ja leikkien auringon paisteessa, välillä käytiin vaan syömässä sisällä. Oli kyllä mahtava viikonloppu.

Vko 12 Treeniä ja eläinlääkärissä

Maanantaina molempien koirien kanssa 5km juoksulenkit erikseen. Mukavastihan tuo sujuu, mutta kyllä olisi jo kiva päästä metsäteille juoksemaan. Josko ne llumet pian sulaisivat.

Torstaina käytiin Iitun kanssa eläinlääkärissä Mevetissä. Taas oli neiti pissinyt sisään ja mielestäni joi myös enemmän. Eläinlääkärinä toimi Minna Rinkinen, jonka olin valinnut suositusten perusteella neitiä hoitamaan. Taas otettiin verikokeet, joista ei löytynyt mitään vikaa. Sitten virtsarakko ja munuaiset ultrattiin ja samalla otettiin virtsanäyte punktioiden. Muuta vikaa ei löytynyt, mutta selkeä virtsatietulehdus. Eläinlääkärin mukaan virtsankarkailusta kärsivillä koirilla tulee helpommin virtsatietulehduksia ja erilaisin oirein kuin normaalitapauksissa. Iitu sai pitkäaikaisen antibioottikuurin, uuden reseptin Propalin lääkettä virtsanpidätyskyvyn parantamiseksi sekä närästykseen Somac lääkettä. Keskusteltiin ruokavaliosta ja senhän olin jo vaihtanut broileriin ja seitiin puurolla höystettynä. Tämä on ok, mutta vitamiinilisää suositteli. Toivottavasti neidin olo nyt paranisi.

Torstai-iltana käytiin Urhon kanssa omatoimi agitreeneissä. Otettiin yksittäisiä esteitä ja kontakteja.

Perjantaina koirat pääsivät sitten yöksi hoitoon, kun omistajat kävivät viihteellä. Hyvin oli taas hoitoreissu mennyt, vaikka uudessa paikassa olivatkin. Sunnuntaina tottisteltiin Vermossa ja perusjuttuja otettiin. Käytiin vielä ampumassa Talin kentällä. Urho ei paukuista välittänyt. Iitu otti seuraamisessa vähän kierroksia ja taisi tehdä pienen pompun paukkujen aikana. Paikkamakuussa neiti oli taas paukkujen aikana nätisti.